Näytetään tekstit, joissa on tunniste iankaikkinen muisto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste iankaikkinen muisto. Näytä kaikki tekstit

maanantaina

"Kaikkia meitä kyyneleet polttavat..."

 

 

"Kaikkia meitä kyyneleet polttavat, 

kun näemme makaavan ruumiin. 

Ja kun lähestymme sitä tervehtiäksemme, 

lausukaamme samalla näin: 

Katso, sinä jätit rakkaasi; 

etkö enää puhu kanssamme, ystävä? 

Miksi et puhu, niinkuin ennen puhuit meille, 

vaan olet hiljaa, etkä lausu kanssamme: Halleluja!"

 

+

 

"Ei ole sieltä kukaan palannut elämään kertoakseen, 

kuinka he siellä elävät, 

entiset veljemme ja jälkeläisemme, 

jotka ehättivät edeltämme Herran tykö. 

Sentähden me usein kyselemmekin: 

Näemmeköhän siellä toisiamme? 

Näemmeköhän siellä veljiämme? 

Lausutaankohan siellä yhdessä: Halleluja!"

 

+

 

"Ihminen, jos olit ihmiselle armollinen, 

niin Hänkin armahtaa sinua siellä. 

Jos olit sääliväinen orvolle, 

on Hänkin sinua säälivä. 

Jos pelastit jonkun hädästä, 

niin Hänkin pelastaa sinut hädästä. 

Jos eläessäsi vaatetit alastoman, 

niin Hänkin vaatettaa sinut siellä veisulla: Halleluja!"

 

+

 

"Sytymme tuleen vain kuullessammekin, 

että siellä on iankaikkinen valkeus. 

Siellä on elämämme lähde, 

siellä myös iankaikkinen nautinto. 

Siellä on paratiisi, 

jossa kaikki vanhurskasten sielut iloitsevat. 

Käykäämme sinne Kristuksessa mekin, 

että saisimme huutaa näin Jumalalle: Halleluja!"

 

 

 

 

Katkelmat pyhä Anastasios I:n (559 – 599), 

pyhän Gregorios Suuren ystävän, hautauskontakista (suom. isä Johannes Seppälä)


 

perjantaina

Isä Aki Leskisen muistoksi

 

 
Tänään iltapäivällä (24.7.) saimme Athos-Säätiön Panagiassa yllätykseksemme kuulla – vieläpä Kreikan kautta – oman alueemme papin, siis Hämeenlinnasta ja sen ympäristöstä vastaavan, isä Aki Leskisen kuolemasta. Aidolla inhimillisellä surulla ja kaipauksella otimme tiedon vastaan, sillä keskinäiset suhteemme olivat hyvät, lämpimät, keskinäiseen kunnioitukseen perustuvat ja sitä heijastavat. Molemmin puolin muistimme toisiamme myös rukouksessa – me häntä päivittäin ja hän meitä aina proskomidia toimittaessaan, jokaista nimeltä, erikseen. Varmaan näin syntynyt rukousyhteys ystävyytemme konkreettisena merkkinä jatkuu ajan rajankin ylitse. Sen ensi-ilmentymänä toimitimme tänään ehtoopalveluksen edellä maallikkopalveluksena täysmittaisen panihidan hänen puolestaan.
 
Opimme tuntemaan isä Akin palvelualttiina, vilpittömänä, hyväsydämisenä pappina, jolle oli ominaista vaatimattomuus, oikeudenmukaisuus, hyvät ajatukset ja aito usko. Vaikka suru varjostaakin hänen poislähtöään, samalla ammennamme nyt ja vasta iloa hyvistä yhteisten palvelusten ja keskusteluhetkien muistoista. Päätöksen jokaisen iankaikkisesta osasta tekee yksin Kolmiyhteinen Jumalamme, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Toivomme isä Akin selviämisestä patriarkka Abrahamin helmaan on kuitenkin vahva.
 
Isä Aki, ollos iäti muistettu! Hyvää jälleentapaamista tulevassa elämässä, jonne Jumala meitä itse kutakin auttakoon – niiden vaiheiden kautta, jotka Hän parhaiksi näkee. Jäät rukouksiimme eikä sinua Athoksellakaan unohdeta!



 (Athos-säätiön ystävien facebook-sivuilta, 24.7.2025)


tiistaina

Vastapalvelus


 

 

"Lapseni, pahimmasta asiasta mitä joku sinulle tekee, tee sinä puolestasi hänelle parhainta." 

 

-  Fotios Vassopoulos, Gerontissa Makrinan isä



Iankaikkinen muisto!




lauantaina

Pyhä Henki on tarkoituksellisesti jakanut armolahjat Kirkossa sillä tavoin, että sen jokainen jäsen tarvitsee kaikkia muita


 

Hyvää paratiisia, 

Kristuksessa rakas

Gerontas Efraim!



"Kun joku tulee Pyhälle Vuorelle päämääränään jäädä sinne munkiksi, hänellä on yleensä aluk­si itsestään se käsitys, että hän on kaikin tavoin kelpo nuorukainen, todellinen pikku enkeli. Hän ei ole perillä siitä, että hänen olemukseensa kätkeytyy runsaasti itsekkyyden, omahyväi­syyden ja ylpeyden piirteitä. Tähän ylevään, mutta epärealistiseen itsetuntemukseen voi löy­tyä kaksikin selitystä: joko hänen elämässä aiemmin osoittamansa esimerkillinen tarkkaavai­suus tai se, ettei hänen kohdallaan ole koskaan ilmaantunut sellaisia olosuhteita ja edellytyk­siä, jotka olisivat tulleet aktivoineeksi hänessä nuo salassa olevat paheet. Kun aika sitten ku­luu, athoslainen munkki alkaa vähitellen nöyrtyä, sillä hän vertaa itseään nyt pyhiin kilvoitte­lijaisiin ja vielä sitäkin enemmän Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Tälle uudelle orasta­valle nöyryydelle on tyypillistä se, ettei se saata ketään epätoivoon eikä turhauta ketään, mutta myös se, että se estää meitä yhteiselämässämme sortumasta toisten tuomitsemiseen. Sen pii­rissä elävä ei näet vertaa itseään kehenkään ihmiseen maan päällä, sillä jokainen ortodoksi on oma erillinen ja ainutkertainen persoonallisuutensa. Pyhä Henki on tarkoituksellisesti jakanut armolahjat Kirkossa sillä tavoin, että sen jokainen jäsen tarvitsee kaikkia muita..." - Lisää elämästä Pyhällä Athosvuorella 

 

 

 

 

 

maanantaina

"Olkaa hiljaa! Olkaa hiljaa ja rauhoittukaa makaavan edessä! Rauhoittukaa, jättäkää hälinä ja katsokaa suurta salaisuutta."

 

 

Elämän ja kuoleman Herra

 

"Ystävät, saattakaa kuolleita ja kiiruhtakaa haudalle. Katselkaa siellä tarkasti, valmistakaa sijanne: siellä hajoaa nuoruus, kaikki ikä siellä kuihtuu; siellä on tomua, tuhkaa ja matoja; siellä on hiljaista eikä kukaan lausu: Halleluja!

Katso, näemme hänet, joka makaa, mutta ei enää ole kanssamme. Katso, kielikin on vaiennut. Katso, huuletkin ovat hiljaa. Voikaa hyvin, ystävät, lapset! Pelastautukaa, veljet! Pelastautukaa, tuttavat! Minä käyn tietäni, mutta muistelkaa minua laulaen: Halleluja! 

Ei ole sieltä kukaan palannut elämään kertoakseen, kuinka he siellä elävät, entiset veljemme ja jälkeläisemme, jotka ehättivät edeltämme Herran tykö. Sentähden me usein kyselemmekin: Näemmeköhän siellä toisiamme? Näemmeköhän siellä veljiämme? Lausutaankohan siellä yhdessä: Halleluja?

Muistutan teitä, veljeni, lapseni ja ystäväni, Herran edessä: Älkää unohtako minua, kun rukoilette! Sitä minä pyydän, anon ja rukoilen. Muistakaa se, muistelkaa minua ja valittakaa öin ja päivin. Niinkuin Job sanoi ystävilleen, sanon minäkin teille: Istukaa taaskin ja lausukaa: Halleluja!"

 

"Käymme iankaikkista tietä ainoan iankaikkisen Jumalan tykö ja joudumme Hänen eteensä tuomion alaisten tavoin, kasvot alas painettuina. Missä on silloin kauneus? Missä rahat? Missä on silloin tämän elämän kunnia? Siellä ei mikään sellainen meitä auta, vaan vain se, että usein lausuimme: Halleluja!"

 


"Ihminen, jos olit ihmiselle armollinen, niin Hänkin armahtaa sinua siellä. Jos olit sääliväinen orvolle, on Hänkin sinua säälivä. Jos pelastit jonkun hädästä, niin Hänkin pelastaa sinut hädästä. jos eläessäsi vaatetit alastoman, niin Hänkin vaatetta sinut siellä veisulla: Halleluja!

Kauhea on se tie, jota käyn, vaikka en ole koskaan sitä kulkenut. Tuntematon on se maa, eikä siellä kukaan tunne minua. Peljättävä on nähdä lähtijöitä, mutta vielä peljättävämpää on nähdä Hänet, joka on minut kutsunut ja joka on elämän ja kuoleman Herra. Tullessaan Hän kutsuu meitä lausumaan: Halleluja!"

"Sytymme tuleen vain kuullessammekin, että siellä on iankaikkinen valkeus. Siellä on elämämme lähde, siellä myös iankaikkinen nautinto. Siellä on paratiisi, jossa kaikki vanhurskasten sielut iloitsevat. Käykäämme sinne Kristuksessa mekin, että saisimme huutaa näin Jumalalle: Halleluja!"


 

Katkelmia Anastasios I:n kirjoittamasta hautauskontakista, 

suom. isä Johannes Seppälä (Aamun Koitto 14. lokakuuta 1986)

keskiviikkona

11. joulukuuta 2019 ΕΞΟΔΙΟΣ ΑΚΟΛΟΥΘΙΑ Μακαριστού Γέροντος ΕΦΡΑΙΜ









Igumenia Makrina ja Vanhus Efraim Filotheoslainen.






ΕΞΟΔΙΟΣ ΑΚΟΛΟΥΘΙΑ Μακαριστού Γέροντος ΕΦΡΑΙΜ

Απευθείας δορυφορική μετάδοση από την Ιερά Μονή Αγίου Αντωνίου - Αριζόνα Η.Π.Α.



Kreikkalainen TV4E lähettää suorana lähetyksenä arkkimandriitta Efraim Filotheoslaisen hautauspalveluksen Pyhän Antonios Suuren luostarista, Arizonasta, Yhdysvalloista. Palvelus alkaa tänään (11.12.19) kello 22 (Suomen aikaa).



TV4E:n SUORIA LÄHETYKSIÄ VOI SEURATA TÄÄLTÄ:



KANAVAN OHJELMISTO LÖYTYY TÄÄLTÄ:













Päivitetty 12.12.2019







Päivitetty 27.12.2019




torstaina

Hyvää paratiisia, Vanhus Emilianos!

1934 - 9.5.2019











Цветы пустыни Воспоминания монаха Александра о пребывании на Святой Земле и Синае




Kuvakaappaus Pravoslavie.ru-sivustolta.




Pyhän Kosmas Aitolialaisen veljestön julkaisema kirja "Erämaan kukkia - Erakkomunkki Alexanderin muistelmia kilvoitteluvuosilta Pyhällä maalla ja Siinailla" julkaistaan nyt venäjäksi. Uutinen aiheesta venäjänkieliseltä Pravoslavie.ru-sivustolla löytyy täältä.











ps. Kirjaa "Erämaan kukkia" voi ostaa suomenkielisenä Kirjakauppa Filokaliasta.






perjantaina

Pyhän Panteleimonin "kuolematon" Igumeni, skeema-arkkimandriitta Jeremia




Skeema-arkkimandriitta Jeremia. Kuva: Pravmir.com.


Tänä kesänä Pyhän Panteleimonin luostarissa juhlittiin venäläisen luostarielämän tuhatvuotis­taivalta Athosvuorella. Pyhän Panteleimonin luostarin elämää leimasi tänä vuonna toinenkin merkkitapaus, sen satavuotiaan igumenin skeema-arkkimandriitta Jeremian siirtyminen tuo­nilmaisiin.

Skeema-arkkimandriitta Jeremia johti Pyhän Panteleimonin luostaria 36 vuotta. Hän oli poik­keuksellinen persoona koko Athosvuoren viime aikojen elämässä. Hän saattaa jopa olla At­hoksen historian vanhin virassa koskaan ollut igumeni. Vaikka hän toimi luostarinjohtajana kuolemaansa saakka, hän ei ollut pelkkä näennäinen keulakuva, vaan hän osallistui luostarin elämään kaikessa. Hän johti sunnuntaisin ja juhlapäivinä jumalanpalveluksia, oli läsnä vuoro­kauden kaikissa palveluksissa, suoritti keljassaan munkin päivittäisen rukoussäännön ja kävi lähes joka viikko autonkuljettajansa kanssa Thessalonikissa tekemässä kaikki luostarin kul­loinkin tarvitsemat ostokset ruokatarpeita myöten. Hän oli käsittämättömän hyväkuntoinen, terve ja ketterä. Niinpä Athoksen isät antoivatkin hänelle leikillisesti nimen Athanatos eli Kuolematon... LUKEKAA TEKSTI LOPPUUN TÄÄLTÄ.





 

maanantaina

Tuhat vuotta niinkuin yksi päivä



Athoksella Pyhän Panteleimonin luostarissa vietettiin toukokuun viimeisenä viikonloppuna venäläisen athoslaisuuden 1000-vuotisjuhlaa. Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill seurueineen ja Venäjän presidentti V. Putin turvamiehineen vierailivat luostarin 100-vuotiaan Isä Igumeni Jeremian ja tämän veljestön luona.

Pyhän Panteleimonin luostarin Isä Igumeni tuli lienee tutuksi niille, jotka vierailivat Athos-Säätiön ensimmäisessä näyttelyssä "Athosvuoren munkkeja ja bysanttilaisia ikoneita". Näyttely oli esillä kartanorakennuksessa 2013-2014, ja Isä Igumenin kuva oli yksi herra Konstantinos Ksenopouloksen maalaamista muotokuvista.


Miksi kerromme nyt tuosta juhlasta Athosvuorella? 


Syynä on se, että samana viikonloppuna vietettiin juhlallisuuksia myös Athos-Säätiöllä. Helsingin metropoliitta Ambrosiuksen siunauksella Helsingin Pokrovan seurakunnan isä Viktor (Лютик) saattoi tulla toimittamaan Pääsiäisajan jumalanpalveluksen Panagiaan. Aiemminhan Esipaimen siunasi meille Pääsiäisyön palveluksen toimittamisen samaan aikaan muiden maiden ortodoksien kanssa. Lauantaiaamuna 28. päivä toimitettiin siis jumalallinen Liturgia. Tämän jälkeen rukoiltiin vielä edesmenneen nunna Marian sielun puolesta sekä käytiin vihmomassa Pyhän Kosmaan kappelin ulkoseinään kiinnitetty ikoni, jonka tekivät yhteistyössä athoslainen isä Josif ja Päivi Loikala. Palveluksen jälkeen maittoi kalakeitto sekä muut herkut.


Lämmin kiitos ja kumarrus isä Viktorille sekä kaikille, jotka saavuitte rukoilemaan yhdessä ja toimittamaan Veretöntä uhria! 


Ja lämmin kiitos ja kumarrus teille, jotka ahkeroitte keittiössä!


Ja teille, jotka lahjoititte ruokatarpeita!








Edesmenneestä nunna Mariasta vielä. Lauantaina luoksemme saapui myös risti, jonka ihmeellistä historiaa voi lukea esimerkiksi vuoden 2011 Loviisan sanomista "Ortodoksiristi kellui keskellä Suomenlahtea" ja "Matkalla Anna Virubovan haudalle".


Lämmin kiitos Pyhät keisarilliset marttyyrit ja Anna Taneeva Suomessa muistoyhdistys ry:n edustajille, jotka lahjoittivat ristin Athos-Säätiölle!


Ollos iäti muistettu, sinä autuuteen kutsuttu, Jumalan palvelijatar, nunna Maria!


Risti.


Valamossa 1920-luvulla.








perjantaina

Iankaikkinen muisto!


Saimme Mikolta syksyllä 2013 luvan julkaista hänen kuvansa Internet-sivuillamme. Tässä Mikko tekee remonttia ikonimaalausluokkaan.



Ollos iäti muistettu, Mikko.

Suoniemen Mikko siirtyi eilen ajasta ikuisuuteen.




-Ja Jumala sanoi: Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon,että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on ikävä päällä maan,
ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksissaan.
 
Tee silta ylitse syvyyden,
tee, kaarisilta tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee.
 
Minä sanoin: He tulevat raskain saappain,
ja multa-anturoin- mikä sillan kyllin kantavan
ja kirkkaan tehdä voi,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain?
 
-Ja Jumala sanoi: Verellä ja kyynelillä vain.
Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan-
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat, 
he antavat kyllä sen anteeksi, jos sillan rakennat. 
Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden ylitse lakkaamatta
valoa säteilee. 
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet; 
ei mikään kimalla kauniimmin kuin puhtaat kyyneleet.


Aale Tynnin runo "Kaarisilta", jonka Mikko hienosti lausui.

sunnuntaina

Iankaikkinen muisto!






 

 

Athosvuorelaisen Pyhittäjä Georgioksen luostarin igumeni + arkkimandriitta Georgios (Kapsanis) siirtyi ajasta ikuisuuteen 8. kesäkuuta 2014. 

 

Ollos iäti muistettu!





Hautoja Pyhittäjä Gregorioksen luostarissa, Athosvuorella.






Isä Efraim ja seurue vierailulla



Kuvassa isä Efraim sekä kirkkokansaa. Kuva: Athos-säätiön Ystävien facebook-sivusto.

Pyhän Andreaan skiitan johtaja arkkimandriitta Efraim seurueineen vieraili Säätiön keskuksessa 7.-11. elokuuta 2013.

Vierailun aikana toimitettiin Liturgia lauantaina 10. elokuuta. Liturgiassa arkkimandriitta Efraim piti opetuspuheen, joka käsitteli erityisesti Jumalansynnyttäjää ja sitä, kuinka neitsyt oli hiljaa häntä kohdanneesta ihmeestä -  ylienkeli Gabrielin ilmoittamasta ilosanomasta, että hän synnyttäisi Jumalan Pojan. Neitsyt Maria ei ilmoittanut asiasta sukulaiselleen Elisabetille, vaan pyhä Johannes Kastaja profetoi äitinsä kohdussa ja paljasti äidilleen, että hänen Herransa äiti oli tullut häntä tapaamaan. Neitsyt ei myöskään puolustanut raskauttaan vanhurskaan Joosef Kihlaajan edessä sanallisesti, vaan tämä sai kuulla enkeliltä, että raskauden oli aiheuttanut Pyhä Henki.

Isä Efraim kävi vierailun aikana myös Turussa, Terttu Maria Nicklénin hautajaisissa.  



Ollos iäti muistettu, Terttu Maria!