”On siis olemassa ruumiin ja sielun himoja, on tahdon ja tunteiden,
on järjen, mielen ja ymmärryksen himoja. Kaikki himot toimivat
kuitenkin yhdessä toisiaan tukien. Ruumiin himot häärivät yhdessä
tahdon himojen kanssa ja sielun himot tukevat tunteissa toimivia.
Järjen alueella vaikuttavat himot ovat liittoutuneet mielen himojen
kanssa, ja nämä puolestaan pitävät yhtä ymmärryksen ja muistin
himojen kanssa.
Tunteiden alueella
toimivat viha, katkeruus, riitaisuus, kiivaus, röyhkeys, ylvästely,
pöyhkeys jne. Tahdon himoja taas ovat ahneus, irstaus, hillittömyys,
kyltymättömyys, nautinnonhimo, rahanhimo ja itserakkaus – kavalin
kaikista. Lihan himoja ovat haureus, huoruus, epäpuhtaus, irstailu,
vääryys, vatsanpalvonta, laiskuus, mahtailunhalu, maailman ja tämän
elämän rakastaminen ja muut näiden kaltaiset. Järjen alueella
toimivia himoja ovat epäusko, jumalanpilkka, ilkeys, viekkaus,
uteliaisuus, kaksimielisyys, panettelu, kantelu, tuomitseminen,
halveksunta, ilveily, teeskentely, valehtelu, rivous, lavertelu,
salakavaluus, iva, itsekorostus, mielistely, haaveilu, väärä vala,
turhanpuhuminen jne. Mielen himoja ovat omahyväisyys, ylvästely,
kerskailu, riitaisuus, kateus, omien mielihalujensa noudattaminen,
vastaanväittäminen, tottelemattomuus, kuvittelut, pilvilinnojen
rakentelu, esiintymishalu, kunnianhimo sekä ylpeys, joka on kaiken
pahan alku ja juuri. Ymmärryksen himoja ovat haaveilu, ajatusten
harhailu, jonkin asian vangiksi jääminen, ajatusten pimentyminen ja
sokeutuminen, harkitsematon innostuminen johonkin asiaan, houkutukset
ja niihin suostuminen, huonot taipumukset ja muutokset hyvästä
pahaan, hyvän hetkittäinen hylkääminen ja muut senkaltaiset.
Tiivistäen voimme sanoa: sielumme kolmeen voimaan on sekoittunut
kaikki luonnonvastainen paha yhdessä kaiken sen hyvän kanssa, mikä
on sopusoinnussa luontomme kanssa.”
- Pyhä Gregorios
Siinailainen:
Hyödyllisiä opetuksia, Filokalia III (79), 283-284,
suom. nunna Kristoduli
