Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jumalanäiti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jumalanäiti. Näytä kaikki tekstit

maanantaina

Elokuu...

 








Viber: Orthodoksa, Pneumatika&Ofelima 1.8.2026; 

käännös kreikasta, Hannu Pöyhönen


perjantaina

Tulisin ja kultaisin kirjaimin...

 

 

"Paras ja menestyksekkäin tapa rakastaa meidän Jumalanäitiämme on rukoilla hänen nimessään: "Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta minut." 

Jumalanäidin nimissä tekemillämme rukouksilla on suuri merkitys pelastuksemme kannalta, sillä nämä rukoukset on kirjoitettu tulisin ja kultaisin kirjaimin ja niillä on suuri voima ja erityinen painoarvo Tuomion päivänä."






- Pyhien apostoli Andreaan ja Antonios Suuren skiitan johtaja, 

arkkimandriitta Efraim, Athosvuori

maanantaina

eräs esimerkki





"Meillä ei saisi olla ylpeyden mikrobia, ulkokultaisuutta. Meidän tulee olla yksinkertaisia ja
luontevia.

Esimerkki. Oli kerran isoäiti, yksinkertainen ja oppimaton nainen, joka sai vanhalla iällään tyttären. Tytär sairastui vakavasti. Nainen meni lääkäreiden luo. Nämä kuitenkin kertoivat hänelle, ettei tytärtä voitaisi parantaa.

Tämän jälkeen äiti meni hengellisten isien luokse. Nämä vastasivat: "Lue Daavidin psalmeja, niin tytär paranee."

Äiti ei kuitenkaan osannut lukea ja kertoi tämän isille. "Sitten sinun pitää opetella lukemaan." Äidin mieli oli kuitenkin niin täynnä kaikkea muuta, ettei hän pystynyt opettelemaan.

Niinpä hän meni ikonin eteen ja rukoili: "Kristus, jos rakastat Äitiäsi, tee tyttäreni terveeksi." Välittömästi tytär nousi vuoteeltaan. Tätä ennen hänellä oli ollut 42 astetta kuumetta. Nyt tytär oli terve.

Seuraavana päivänä äiti kertoi tapahtumasta rippi-isälleen. Rippi-isä alkoi torua häntä: "Kuinka uskalsit sanoa Kristukselle niin?! Totta kai Hän rakastaa Äitiään!" Äiti vastasi: "Tiedän sen, ja juuri siksi niin sanoin."

Yksinkertainen äiti siis "pakotti" Kristuksen parantamaan tyttärensä."





- Arkkimandriitta Efraim, 
Pyhien apostoli Andreaan ja Antonios Suuren skiitan johtaja, 
Athosvuori

sunnuntaina

Freskomaalari kertoo: Kirkko pyhälle Basileios Suurelle (osa 19)

Päivi Kristiina Loikala jatkaa "Freskomaalari kertoo"-sarjaansa (osat: I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, XI, XII, XIII, XIV ja XV, XVI ja XVII sekä XVIII.
Olemme vuoden 2017 toukokuussa...


Päivi Kristiina Loikala: 

Kirkko pyhälle Basileios Suurelle 
- XIX osa














Täällä Lammilla on jo odottava huiske käynnissä. Vanhus Efraim on tulossa, ja kaikki touhuavat kuin tuli hännässä. Nurkat siistiytyvät ja talven jäljet siivotaan. Mie puurran kappelissa ja oon jotenkin solmussa. Ei meinaa tulla hyvää ollenkaan. Pitää käydä huilimas' ja nukahdan kahdeksi tunniksi. 





Yritän venkslata ruokavaliota vähän järkevämmäks, jos vaik' säryt vähenis... Enpä tiedä, mikä tähän auttaa. Ulkonakin paiskii räntää minkä ehtii, vaikka koht' on jo toukokuu. Oudot kelit – koko talves' ei ol' lunta ja nyt sitten sitä tulee.






Lähden kylään Petralle. Aurinko hellii meitä, ja kevät tuntuu sittenkin tulevan. Ihailemme puutarhassa nousevia sirkkalehtiä ja kuovimme minulle kaikenlaisia alkuja. Mullan tuoksu on mitä parhain lääke, olo kohenee ihan silmissä. Vielä päälle isännän tekemä ihana lounas, voiko parempaa ollakaan. Suurkiitos!



 
Lammilla Hannu on saanut loistoidean siirtää kelloja varten hirsikatoksen yhden talon takapihalta. Irrottavat kuulemma katon ja sitten traktorilla siirtävät koko rotiskon kahdessa kappaleessa paikalleen. Huima suunnitelma, mitenkähän käy? Kun lähden kahville, en usko silmiäin – siinä osat jo ovat parkkipaikan reunassa!

Vielä pitää hieman siirtää ja sitten nostaa katto paikoilleen! Ja kahvit juotua sitten lähdemme katsomaan, kuinka kaikki tapahtuu. Apumiehet ovat kahvilla edelleen, joten mie ja Hannu joudutaan hommiin. Uskokaa tai älkää, mutta katto saatiin kohdalleen! Kaiken kruunuksi miehet laittoivat vielä katolle kreikkalaisen puusepän tekemän ristin, ja kantoivat kellot katon alle.

Seminaari on vauhdissa ja samalla saapuu kuin maasta polkaisemalla ihmisiä, jotka ahdistavat minut nurkkaan. Pakottamista ja vaatimista, seuraavaksi kehuja ja yltiöpäistä ylistystä. Menen ihan sekaisin. Samalla epäilen kaikkia yksiselitteisiä kantoja asioihin. Ajatukset tuntuvat murskaavan minut, ja häpeän kaikkea, mitä mielessä pyörii.

Kun Vanhus Efraim saapuu ja käyn pyytämässä siunauksen, sydän hypähtelee kipeästi. Häpeän mennä, mutta kun siunauksen aika tulee, kävelen toisten perässä. Vanhus pitää kiinni päästäni, ja mie kiedon käteni hänen ympärilleen. Kietoudun Vanhukseen ihan sopimattomasti varmaankin – tahattomasti. Kuin lapsi lämpimän isän syleilyyn.
 
Yöllä vielä ajatukset kiertävät ja nousen rukoilemaan. Ajattelen Jumalanäidin sydämen kauneutta ja puhtautta. Oikeaa sydämen kauneutta, joka on kaiken katoavan yläpuolella.


"Jumalanäidin sydämen kauneutta..."
 
Minäkin olin joskus nuorena kaunis. Se kauneus muuttui rumuudeksi huonolla asenteella ja käytöksellä. Se tuhosi sydämiä ja pilasi hyväksi tarkoitetun elämän hulluudellaan. Luojalle kiitos, en Häntä sydämen viimeisessä sopukassa unohtanut, vaan Hän oli aina viimeinen lohtu ja turva, kun kaikki muu kaatui. Vaikka hainkin sitä lohtua usein itsekkäistä lähtökohdista, luulen että siinä piili kuitenkin mahdollisuus parempaan. Kun ikää tulee ja luita särkee, on ahdistus entisestä elämästä välillä sietämätön.
Ihmeellistä on, kuinka oikeasti aivan vieraan ihmisen syliin kapsahtaessa voi tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi. Ilman mitään sen kummempaa – silti todellakin kummallista ja lohduttavaa.









maanantaina

Esipaimen, siunaa! - pyhän Kosmas Aitolialaisen praasniekkana Panagiassa tapahtunutta

KP Helsingin metropoliitta Ambrosius vihki "Karies"-päärakennuksen aulaan rakenteilla olevan kirkkotilan 24. elokuuta 2017 Evangelismoksen, Ilosanoman, kappeliksi eli tsasounaksi.

24.8.2017 PÄIVÄN OHJELMA

Piispan vastaanotto ja pukeminen Ilosanoman kappelissa.
Pieni vedenpyhitys ja kappelin siunaaminen.
Jumalallinen liturgia. 
Liturgian päätyttyä pyhän Kosmaan kappelin vihmominen.
Juhlalounas.

Lämmin kiitos kaikille!
 

Piispan vastaanotto.

Kirkkokansaa.

Vedenpyhitys.

Jumalallisesta Liturgiasta.


Esipaimen, siunaa!

KP Helsingin metropoliitta Ambrosius ja isä Viktor (Лютик) Pokrovan seurakunnasta.

Metropoliitta Ambrosius, isä Andreas (Larikka) Hämeenlinnan seurakunnasta ja keskellä isä diakoni Ioann (Avdouevski).

Metropoliitan opetuspuheen aiheena oli pyhä Kosmas Aitolialainen.
Matkalla Evangelismoksen kappelista pyhän Kosmaan kappeliin.

Metropoliitta pyhän Kosmas Aitolialaisen kappelissa.






jk. (lisätty 12.9.17)












Jumalansynnyttäjä - Kristuksen, Kirkon ja uskovien Äiti







 
Päärakennuksen aulan Ilosanoman kirkkotilan ikonostaasiin tuleva Jumalansynnyttäjän ikoni. 



lauantaina

Jumalansynnyttäjän vyö sairaalassa










Kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän vyötä säilytetään athoslaisessa Vatopedin luostarissa. Ylhäällä olevalla videolla muutaman vuoden takaa Panagian vyöllä siunataan kreikkalaisen sairaalan potilaita, vieraita ja henkilökuntaa. 
Jumalanäidin vyön juhlasta Vatopedin luostarista voi lukea suomenkielisen tekstin täältä: Agripniassa Athoksella. 











maanantaina

Seinästä ikkunaksi - osa 2

Tämä on jatkoa kirjoitukselle "Seinästä ikkunaksi - osa I".


Jumalanäiti. Mother of God.

Lähempää. Closer.

Herra K. Ksenopouloksen työ "Eulogeite" - "Siunatkaa". The work of mister K. Ksenopoulos, "Eulogeite" - "Bless".

Ikkunalaudalla on avoin kirja, rukousnauha sekä silmälasit. There is an open book, a prayer rope and spectacles on the windowsill.


Seinämaalauksen tekijän eli isä Josifin koti eli Pyhän Andreaan skiitta, Athosvuori. Saint Andrew's Skete on Mount Athos is the home of the painter, Fr Joseph.

Isä Josif ja Hannu (Athos-säätiön toiminnanjohtaja) maalaavat. Father Joseph and Hannu (executive director of the Athos-foundation) are painting.


Päivi Loikalan maalaama pyhä Paisios. Saint Paisios, painted by Päivi Loikala.




JATKUU...




Pyhä apostoli Andreas, rukoile Jumalaa meidän puolestamme! 

Holy apostle Andrew, pray to God for us!











perjantaina

Seinästä ikkunaksi - osa 1


Kuvasarjan alku siitä, kuinka valkoisesta seinästä tulee ikkuna Pyhälle Vuorelle. 

Seinämaalausta Athos-säätiön tulevaan kahvioon maalasi lokakuun aikana Pyhän Andreaan skiitalla asuva isä Joosef. Apulaisena toimi Päivi Loikala. 





Alkutilanne: valkoinen seinä.

Entisille röntgen-kuorille uusiokäyttö: ne toimivat suojina, ettei maali sotkisi lattiaa ja pöytäpintoja.


Värikartta ja seinälle kasvava vuori.

Meri.



Athoksen huipulla on kirkko, joka on omistettu Kristuksen kirkastumiselle.

Jumalanäiti, Athosvuoren Igumenia.



Pensseli kuivumassa.





JATKUU...


sunnuntaina

Jumalanäidin ikoni

Kärsimyksen Jumalanäidin ikoni.


9. kesäkuuta meille lahjoitettiin Jumalanäidin ikoni, jonka kanssa sitten kiersimme ympäri aluetta ja lauloimme akatistosta Jumalanäidille. Lahjoittaja oli ikonimaalari Anja Loikala. Kiitos.



Taivasta iltakymmenen aikoihin.