Tulossa heinäkuussa: Klavikordikonsertti 14.7.

ANNA MARIA McELWAIN

KLAVIKORDIKONSERTTI

Sunnuntaina 14. heinäkuuta

klo 14.00

AUDITORIOSSA

Konsertissa Anna Maria McElwain tulkitsee klavikordilla ohjelman, joka rakentuu naissäveltäjien ja luontoteeman ympärille. Kaksiosaisen esityksen toinen puolisko pysyttelee luonto-teemassa, mutta vie paljon kauemmas historiaan. Siinä McElwain resitoi hepreankielisestä Raamatusta mm. 1. Mooseksen kirjasta löytyvän Luomiskertomuksen sekä Psalmeja.

Nykyisin harvoin kuultavalla klavikordilla on uljas historia. Klavikordi on mainittu historiallisissa lähteissä jo 1300-luvulla ja niitä rakennettiin 1800-luvun puoliväliin saakka. Se ei ole ainoastaan maailman hiljaisin soitin, vaan sen sanotaan myös olleen Johann Sebastian Bachin lempisoitin, jolla säveltäjän mukaan paremmin kuin millään muulla soittimella saattoi tulkita hänen teostensa hienouksia.

Athos-Säätiön Luostarikeskuksen konsertissa Anna Maria McElwainin klavikordiosuudessa naisenergiaa edustavat esiintyjän lisäksi säveltäjinä raikas Marianna Martinez, myrskyisän paatoksellinen Anna Bon sekä säkenöivän virtuoottinen Sophia Westenholz. Luontoon viedään tutummin Jean Sibeliuksen Puusarjan osien sekä Beethovenin Pastoraali-sonaatin myötä. Sibeliuksen Kuusi on totuttu kuulemaan poikkeuksetta pianolla soitettuna, joten tämä on mielenkiintoinen tilaisuus kuulla, kuinka tuttu teos soi pianon esiäidin äänellä.

Sisäänpääsy konserttiin on ilmainen, mutta käsiohjelma maksaa 10 euroa.

Konsertin tuotolla tuetaan Athos-Säätiön flyygelihankintaa.

Väliajalla Athos-Säätiön Luostarikeskuksen kahvila on auki.

Tervetuloa harvinaislaatuiseen konserttielämykseen!

Panagian puistotie

16900 LAMMI

Iloitse, Maria!

”Vanhus, se-ja-se teki minulle näin."

Voloksen Portariassa sijaitsevan Panagia Odigitrian luostarin 

Igumenia Makrina (+ 4.6.1995) 

Gerontissa (so. igumenia) Makrina sanoi: ”… Isät etsivät tapoja voittaa himonsa. Synnintunnustuksissaan he sanoivat: ”Tämä himo on kasvanut. Tämä taistelu on tullut esiin. Tämä kesyttämätön peto. Egoismi taistelee minua vastaan, enkä kykene sitä voittamaan. Mustasukkaisuus, kateus, tuomitseminen, epäilys ja toisten syyttely kaikki sotivat minua vastaan. Mitä voin tehdä näille demoneille? Kuinka voin taistella niitä vastaan, Vanhus? Millä tavoin voin taistella näiden demonien kanssa, jotka sotivat minua vastaan?”

Teemmekö tuolla tapaa omissa ripeissämme? Ja nämä ovat ilmiselviä asioita, joita meidän tulisi tunnustaa ripissä. Vai menemmekö rippi-isämme luo ja, kuten eräs mies kerran, sanomme: ”Vanhus, se-ja-se teki minulle näin”? Sitten tuo mies kertoo rippi-isälleen kaiken, mitä tuo toinen on hänelle tehnyt. Kun hän polvistuu kuulemaan synninpäästörukouksen, rippi-isä ei sanokaan hänen nimeään, vaan antaakin anteeksiannon ja sovituksen hänen sijaansa sille henkilölle, jota mies on syyttänyt kaikesta. Silloin mies hätkähtää: ”Isäni, miksi sanoit tuon toisen nimen?” Pappi vastaa: ”Hänen synnintunnustuksensa minä tänään kuulin. Sinä et sanonut mitään omista synneistäsi. Et nöyrtynyt: ”se-ja-se on syypää, hän on tehnyt kaiken pahan sinulle.”

Tarvitaan pitkämielisyyttä. Tarvitaan kärsivällisyyttä. Kärsivällisyyttä tarvitaan elimmepä millaista elämää tahansa. Eikö meillä ole kärsivällisyyttä? Silloin meillä ei ole pelastusta.”