torstaina

Ευχαριστώ σοι,  γλυκεία πνοή

 

 

"Kiitän Sinua, Sinä suloinen henkäys,
sieluni Elämä,
mieleni Valo,
sydämeni Lohtu,
suloinen Jeesukseni.

Kiitän Sinua, suloisin rakkauteni,
haluttavin Jeesukseni,
sillä et ylenkatsonut nöyriä anomuksiani,
vaan kuulit ääneni ja
armahdit pientä lastani."


 - pyhä Joosef Hesykasti (15./28.8.1959)






torstaina

Kylvä vehnää, niin niität vehnää...

 

"Menkää psykiatrisiin sairaaloihin ja nähkää, kuinka paljon ihmisten sielut kärsivät. Ja meitä, niin sanottuja "terveitä", kutsutaan siihen, ettemme koskaan unohda näitä ihmisiä. Näitä ihmisiä ei tulisi jättää ilman meidän rukoustamme ja huolenpitoamme. Anokaamme Jumalaa lähettämään heille kärsivällisyyttä, lähettämään huojennusta, antamaan parannuksen.
 

Meidän tulee kantaa veljiemme kärsimys. Jos emme tee sitä, meillä ei ole rakkautta. Jos me unohdamme heidät, me olemme Jumalan rakkauden ulkopuolella. Jumala koettelee heitä tuodakseen heidät Valtakuntaansa ja Hän pyytää meiltä tukeamme. Jos heidät on suljettu sinne, se ei tarkoita, että meidänkin täytyy hyljätä heidät. Koska huomenna me voimme itsekin olla siellä.

Ajatelkaamme, kuinka monet ihmiset ovat kuolemantuskassa. Heidän elämänsä tuomitaan, ja heidän omatuntonsa tutkii heidät, ja he sanovat: "Mitä nyt tulee tapahtumaan?" Tästä kivusta, tästä tuskasta tulisi tulla meidän omaamme. Ja silloin Jumala, joka tutkii sydämet ja sisimmät, muistaa tämän rakkauden, sinetöi sen ja palauttaa sen meille. Hän vastaa, ei ainoastaan toisessa elämässä, vaan myös tässä elämässä. Tulee aika, jolloin myös me kohtaamme jonkun vaikeuden, ja Hän auttaa meitä, Hän valaisee toisia rukoilemaan puolestamme kuten mekin teimme. 

Mitä kylvämme, sitä niitämme. Kylvä vehnää, niin niität vehnää. Kylvä lustetta, niin niität lustetta. Maa antaa takaisin viljelijälleen sen mukaan mitä hän on kylvänyt. Vielä enemmän Jumala, elävä Jumala, joka tutkii sydämet ja sisimmät ja joka tuntee ihmisten salatut asiat, maksaa takaisin oikeudenmukaisesti."



+ Vanhus Efraim Filotheoslainen




maanantaina

Sanoja niille, joilla on tapana tuomita toisia...

 

 

"Pitäkää vaari itsestänne. Varokaa ja tarkatkaa itseänne. Käytöstänne, sanojanne, ajatuksianne. Ja katukaa usein. Jos teillä ei ole mahdollisuutta tulla heti kirkkoon katumuksen (sakramenttiin), seiskää kotona Vapahtajan ikonin edessä ja katukaa. Päivittäin. Ja kun olette tehneet syntiä, katukaa heti Herran edessä, älkääkä päivän lopulla iltarukouksissa vain lukeko rukouskirjaa vaan katukaa synnintuntoisina."

 

+ 8.8.2020 tuonilmaisiin siirtynyt 

arkkimandriitta German (Чесноков), 

Troitse-Sergijevin Lavra



sunnuntaina

Tunnustamattomista synneistä

 

 

"Kun ihminen, jolla on salaisia, tunnustamattomia syntejä, kuulee hengellisen sanan, hän tuntee kipua jossain kohtaa ruumistaan. Jumalallinen armo myös paljastaa hänelle hänen tilansa tällä tavoin ja, jos hän tahtoo, hän voi päästä eroon tuosta hengellisestä epäonnesta." 

 

 - pyhittäjäisä Sofroni (Saharov)

 

 

 

torstaina

Toiveissa kirkko pyhälle Basileios Suurelle - Seitsemän kysymystä ikonimaalari Päivi Kristiinalle

Tässä yleisimpiä "teknisiä" kysymyksiä, ja vastaajana on ikonimaalari Päivi Kristiina Loikala:



1. Mitä materiaalia on se kangas, joka viritetään seinälle ja johon kuvia maalataan?

Kangas on raakapuuvillaa eli lakanakangasta.


2. Mitä käytetään kankaan pohjustuksessa? 

Pohjustus tehdään liimasta ja liidusta + vesi. 

 

3. Millä liimalla pohjakangas liimataan seinään? 

 Liima on Puuliima 66:sta.

 

 
 
4. Mitkä värit ovat käytössä? 

Värit on maavärejä, joita ikonimaalauksessakin käytetään. Minulla on käytössä sinooperi, punamulta, okra, titaani+sinkki valkoinen, sienna, umbra, sininen (tumma ultramariini) ja vihreä kromi sekä musta - jota en juurikaan käytä kuin jonkun sävyn muuttamiseen.
 
5. Mikä on "sidosaine" (kun ei siis käytetä kananmunaa, joka on käytössä ikonimaalauksessa)?

Sidosaineena on vesiohenteinen lakka. 

 




 
6. Kuinka monta maalikerrosta maalataan kuhunkin hahmoon?
 
Värikerroksia on vaatteissa 4-5 ja kasvoissa 6-7.
 
 
7. Mistä maalausten mallit tulevat?
 
Mallit tulevat välillä Kreikasta Konstantinos Xenopoulokselta ja yleisimmät etsin Internetistä. Naispyhien malleja sain ikonimaalari Aleksander Wikströmiltä. Muutaman mallin olen saanut myös Panagian asukkailta.
 





keskiviikkona

Freskomaalari kertoo: Kirkko pyhälle Basileios Suurelle (osa 20)


Päivi Kristiina Loikala jatkaa "Freskomaalari kertoo"-sarjaansa.

Osat:
I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X,


Olemme vuoden 2017 viileässä kesässä,
jonka korkein lämpötila meteorologien mukaan jäi yhtä alhaiseksi viimeksi yli 40 vuotta sitten.
Päivi Kristiina vietti aikaa kotosalla ja mökillä
(välillä maalaten, välillä kasvimaata kuokkien),
kunnes sitten elokuussa palasi Lammin Panagiaan...



Päivi Kristiina Loikala: 

Kirkko pyhälle Basileios Suurelle 
- XX osa


Minnan kanssa liimasimme ensimmäisen ovenpieliornamentin. Ai että tuli hieno!


Päivin Minna-sisko vastaa pyhän Basileioksen kirkkotilan ornamenttien tekemisestä.

Samalla opettelin sanomaan "ei" kaikelle ylimääräiselle, vaikka vaikeaa se oli. Kieltäytyminen teki vatsankin kipeäksi, mutta sitä oli pakko opetella, ettei olisi totaalinen uupumus iskenyt. Autokin alkoi rohista, ja kotiinlähtö karkasi matkan päähän.

Kotona kaikki kuitenkin oli mallillaan, ja mökillä alkoivat toukotyöt. Sain puurtaa maamon kanssa kasvimaalla ja olikin ihme, miten hyvin kaikki eteni. "Saa nähdä, miten käy - ovatko säät puolella vai vastaan? Kauniille näyttää," ajattelin.

Kotona yritin aloittaa myös pyhien isien maalaamista, mutta kaikki työkalut olivat hukassa. Enkä ollut edes mitannut edellisten pyhien kokoa, ja mallitkin olivat... missä lie! Turhaannuin kaiken etsimiseen - miksi en ollut ollut huolellinen? Kankaan sain kuitenkin pohjustettua. "Kai tämä täst'," päättelin.



Kun pääsin alkuun, kaikki sujuikin hyvin. Maalasin isoa kangaspalaa, jolla oli korkeutta kaksi metriä ja leveyttä puolitoista. Kun sain sen osan valmiiksi, ukko laittoi lisää vaneria ja muovit seinään.


"Lisää maalauspinta-alaa!" - Päivin "ukko" osallistuu myös omilla taidoillaan pyhän Basileioksen kappelin seinämaalausprojektiin.


"Kyllä kelpaa! Maalaustila sen kun suurenee," totesin. Melkein kolme metriä kertaa kaksi metriä maalauspintaa!

Alareunaan tulisivat liinakuviot ja sen yläpuolelle pyhät isät - pyhittäjä Iisak Syyrialainen, erämaaisä Antonios Suuri, pyhä Makarios Suuri ja pyhä Efraim Syyrialainen.


Pyhä Efraim Syyrialainen, pyhä Antonios Suuri, pyhä Makarios Suuri...

Kesä oli kuitenkin yhtä onneton kun talvikin. Lämpimän ilman sijaan piisasi vesisadetta. Heinäkuun yössä oli vain +10 astetta. Tuntui, että olin luita ja ytimiä myöten jäässä kaiken aikaa. Ihan kiukutti, kun aamulla kiskoin päälle yhtä paljon vaatteita kuin talvellakin! Eikä kasvimaallakaan mitään oikein kasvanut.

Elokuun lopulla ajelin taas Lammille, jossa pidettiin seminaaria. Venäjältä saapui myös kuvausryhmä tekemään juttua. Kauheasti liehuin edestakaisin, kun piti siivota, järjestellä ja pihahommissakin riehua! Säät jatkuivat kylminä ja kosteina. Välillä tuntui, etten voi olla enää tässä koleudessa - ei voinut edes hellaan tulia tehdä, aurinkokaan ei paistanut!

Yritin saada Kristuksen syntymän maalattua valmiiksi kaikesta hulinasta huolimatta.




Minna toi onneksi uusia siveltimiä jo kuluneiden tilalle. Niiden peseminen ja yleensä peseytyminen oli aika askeettista - kattilassa lämmitetään vettä, käytössä myös pesuvati ja kuuppa: oikeeta kilvoitteluelämää!

Vaikka itse olinkin kylmien säiden, taloushuolieni ja ajatusteni kangistama, niin muut hankkeet kuitenkin etenivät. Pääkirkkoonkin saapui maalauksia. Kuvausryhmä puolestaan touhusi koko päivän, kun sillä oli niin paljon kaikenlaista kuvattavaa. Sitten koko joukko tupsahti kappeliinkin... ja minun olisi pitänyt sitten kertoa jotain - kaikenlaista! Pala kurkussa aloitin. "Mitähän tästä tulee," pohdin.

Kun jännittää vietävästi, niin huomaankin, että puhun kuin Runeberg! Juttua tulee asiasta ja välillä sen vierestäkin! Vielä kaiken huipuksi kuvaaja halusi kiivetä telineillekin. Siellä sitten maalasin ja samalla yritin kertoa, miten kaiken teen. Hupaisaa on, että filmi näytetään joskus naapurimaassa, missä ammattimaista ikonimaalaamista opetellaan vuosi tolkulla! Siellä sitten saavat ihmettellä tällaisen amatöörin työtä.