Kuvakuulumisia - Toiveissa kirkko pyhälle Basileios Suurelle

 

 

 

ja muitakin kuvakuulumisia

"... vaan ylös enkeleihin, jotka iloitsevat Taivaissa."

Kolme nuorukaista tulisessa pätsissä

 

 

”Isä, jos olisin silloin tiennyt, millaista on iankaikkinen elämä ja taivaallinen kauneus, josta sielut nauttivat Jumalan läheisyydessä, olisin pyytänyt että marttyyrikilvoitukseni kestää ikuisesti, sillä se ei ollut mitään verrattuna Jumalan armon lahjoihin.” 

- Pyhän Eufimia Khalkedonilaisen (+303) vastaus pyhälle Paisiokselle, kun tämä ihmetteli, kuinka hän niin pienikokoisena ja hauraana ihmisenä oli saattanut kestää sellaisia kidutuksia

 

”Marttyyrit (eli todistajat) johdatetaan teurastuspaikalle ja he huutavat ilosta. Sillä halu iankaikkiseen elämään tuhoaa teurastuksen kivun. Marttyyri ei näe vaaroja vaan seppeleitä, kruunuja. Hän ei säikähdä haavoja, vaan laskee palkintoja. Hän ei katso alas mestaajiin, jotka häntä ruoskivat, vaan ylös enkeleihin, jotka iloitsevat Taivaissa. Hän ei tutkiskele ohimeneviä vaaroja, vaan mietiskelee iankaikkisia palkintoja.”

- pyhä Basileios Suuri

 

”Marttyyrikilvoituksen aikana Jumala lähettää pyhittyneille marttyyreille erityisen Armon, oman marttyyriarmon, jotta he voivat kestää marttyyrikilvoitukset. Kuten lääketieteessä potilas nukutetaan leikkaukseen, eikä hän tunne kipua, niin tämän Armon avulla marttyyrit tunsivat vähemmän kipua. Tietenkin nämä marttyyrit olivat ennen marttyyrikilvoitustaan eläneet hyveellistä elämää.”

- Pyhän Andreaan skiitan johtaja, arkkimandriitta Efraim

 

”Jumalallinen Armo teki marttyyreista sellaisia, että he eivät olleet ainoastaan tuntematta marttyyrikilvoituksensa kipua vaan he myös iloitsivat, että saattoivat todistaa Kristuksesta.”

- pyhä Efraim Katunakialainen

 

 

 

"Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa."

 

 

 

"Kun Jumalansynnyttäjä meni paratiisiin kuolonuneen nukkumisensa jälkeen, kaikki pyhät tulivat hänen eteensä, ja hän siunasi heidät. Mutta kun hänen vanhempansa – Joakim ja Anna – tulivat hänen eteensä, hän nousi valtaistuimeltaan ja syleili heitä! Näettekö, että Jumalan käsky kunnioittaa isääsi ja äitiäsi, on voimassa myös paratiisissa." 

 

 

- Pyhien apostoli Andreaan ja Antonios Suuren skiitan johtaja, 

arkkimandriitta Efraim, Athosvuori 

"Sielu etsii henkilökohtaista kokemusta Kristuksesta

 

 

 

 

 

 

 

"Sielu etsii henkilökohtaista kokemusta Kristuksesta. Kokemus tulee kiusausten, koettelemusten, sairauden kautta. Ne ovat jumalallisen rakkauden osoituksia." 

- Arkkimandriitta Efraim, Pyhien Antonios Suuren ja apostoli Andreaan skiitta, Athosvuori

Rukous

 

Tulossa marraskuussa

Ortodoksisen kirkon naispyhiä

LAUANTAINA 20. MARRASKUUTA

Jumalallinen Liturgia 

LAUANTAINA 27. MARRASKUUTA KELLO 8

 

Jerusalem - Suuren Kuninkaan kaupunki

PERJANTAI-SUNNUNTAI 26.–28. MARRASKUUTA

Konsertti, Winterreise

siirtyy taas laulajan sairastumisen vuoksi uuteen ajankohtaan.

"Oi Valtiatar, kaikkein korkein..."

 

Suurin rakkaus?

 

Mitä on luostarielämä?

"Mistä ihminen puuttui, siellä Jumala oli läsnä."

 

"Kuten on hyvin tunnettua, minä en mielelläni puhu kärsimyksistäni kommunistissa vankiloissa, mutta haluan todistaa, omasta kokemuksestani enkä kirjoista, että minua pidettiin pitkän aikaa eristysselissä... Kun olet yksin sellissä... etkä kykene puhumaan edes muutamaa sanaa jonkun toisen kanssa, et edes riitelemään.

Yksinäisyys on kauhistuttavaa, mutta minä en ollut yksin, koska minulla oli uskoa, ja minulla oli Jeesus Kristus vierelläni... Hänestä tuli Ystäväni ja jatkuva Seuralaiseni...

Mistä ihminen puuttui, siellä Jumala oli läsnä."

- Clujn metropoliitta Bartolomeu (+2011), Romania

Ilosanoman kirkon ikonostaasin vaiheista

 

Heinäkuussa vuonna 2013.

Heinäkuussa vuonna 2021.

Athoksen isiä...

 

Athoksen isiä ja lihassa eläneitä enkeleitä,

tunnustajia ja pyhittäjiä,

piispoja ja marttyyreita

kunnioittakaamme lauluin

ja veisuin seuraten heidän hyveitään

kaikki Pyhän Vuoren munkit

ja huutakaamme yhteen ääneen:

Kunnia Hänelle, joka seppelöi teidät,

Kunnia Hänelle, joka teidät pyhitti.

Kunnia olkoon Hänelle,

joka teidät osoitti meidän turvaksemme hädässä.

 

 

Maalaus Pyhän Panteleimonin luostarista.

 

"Erämaan kukan", isä Alexanderin, hauta.

 

Pyhän Andreaan skiitalta.

 

Pieni puutarha, hengellinen pelto

Παναγία Παραμυθία, Jumalanäiti Lohduttajan kirkko, athoslaisen Pyhien apostoli Andreas Ensiksikutsutun ja Antonios Suuren skiitan porttisisäänkäynnin yläpuolella.

"Vuoden 1989 elokuussa pyhän Paisioksen luona vieraili silloinen Pyhän Vuoren siviilihallinnon johtaja, joka oli iältään nuori. Hän oli vastikään astunut tehtäväänsä ja suunnitteli rakentavansa uuden hallintorakennuksen siviilihallintoa varten silloin rauniotilassa olevaan Pyhän Andreaan skiittaan. Hän ei ilmaissut ajatustaan Vanhukselle.

Tämä kuitenkin heti käytyään istumaan hänen kanssaan alkoi puhua hänelle: ”Katsopa, hyvä lapseni, täällä Pyhällä Vuorella, jonne tulit, ei ole mitään erityistä ihmiselle, joka haluaa harjoittaa hallintoa. On kuin sinulla olisi iso traktori – sinä olet näet kyvykäs – ja sinulle annettaisiin viljeltäväksi pieni puutarha, samankokoinen kuin traktori. Hädin tuskin mahdut sisään; et pysty menemään metriäkään eteenpäin etkä metriäkään taaksepäin etkä liioin pysty kääntymään. Et pysty tekemään mitään. Hallinnollisten velvoitteiden puolesta Pyhä Vuori on pieni puutarha, kun taas meille, jotka tulimme tänne ryhtyäksemme munkeiksi, se on suuri hengellinen pelto. Me kynnämme ja kynnämme eikä siitä loppua tule.” Kun siviilihallinnon johtaja kuuli tämän, hän muutti käsitystään eikä ryhtynyt toimenpiteisiin hallintorakennuksen siirtämiseksi."

- Surotin nunnaluostarin suomennetusta teoksesta Pyhä Paisios Athosvuorelainen

"On parempi..."

Kuva: Orthochristian.com

Munkkina eläminen...

 

 

"Munkkina eläminen on tavattoman yksinkertaista, kunnioitetut isät, veljet ja sisaret. Se on to­della yksinkertaista, mutta juuri siksi, että se on niin yksinkertaista, se on samalla hyvin anka­raa. Munkin ei pidä pyörittää mielessään monen monituisia ajatuksia, sillä kaikki vahingolli­set ja liialliset ajatukset hän on istuttanut itseensä ennen Pyhälle Vuorelle tuloaan. Mikäli hän yhäti antaa niille elintilaa, hän kantaa syntiinlangennutta maailmaa sisimmässään ja elää Ju­malanäidin Puutarhassa ikään kuin olisi helvetissä."

 

 

- Arkkimandriitta Efraim, Pyhien apostoli Andreaan ja Antontios Suuren skiitta, Athosvuori.

"Miksi nimi Fotini?"

 

Athoksella 2004-2005

Historian traagisin persoona - osa 2

 

Tällaisessa tilassa meidän Kristuksemme löysi Juudaksen. Hän kutsui hänet opetuslapsekseen ja teki hänestä jopa yhteisön rahakukkaron haltijan (taloudenhoitajan)...

Tätä kuvaa pyhä Johannes Teologi, kun hän sanoo, että Juudas kantoi rahakukkaroa. Mitä tarkoittaa "kantoi"? Nyssäkässäkö hän rahoja kantoi? Vai rahalippaassako? Ei, se oli yhteinen rahasto, jota hän kantoi taskuissaan. Hänelle annettiin rahaa. Sadasta kolikosta hän laittoi seitsemänkymmentä omaan taskuunsa. Tietysti Kristuksemme tiesi tämän, mutta Hän ei koskaan nuhdellut häntä! Ei yhtään kertaa. Ainoastaan sen yhden kerran, kun Hän sanoi: ”Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen pojan?”

Lopuksi Juudas teki itsemurhan.

Ihmetelkää Kristuksen Rakkauden syvyyttä häntä kohtaan! Kun Hän nousee Öljymäelle, Juudas sanoo mielessään: “Kun Jeesus on ristiinnaulitaan, hänen sielunsa menee tuonelaan. Minäpä puolestaan tapan itseni, sieluni laskeutuu tuonelaan, teen hänelle maahankumarruksen, ja Hän antaa minulle anteeksi.”

Niinpä hän hirttäytyi samaan aikaan, jolloin Kristus kohtaa kärsimyksensä (Ristillä), Suuren perjantain aamunkoiton paikkeilla. Jumalana Kristus näkee Juudaksen ja käskee puuta taivuttamaan oksaa. Ja oksa taipui, ja Juudaksen jalat koskettivat maata, eikä hän pystynyt päättämään päiviään, hirttäytymään.

Koitti Suuri Perjantai. Kristuksemme on kuusi tuntia ristillä ja kolmekymmentäkolme tuntia tuonelassa. Kristuksemme nousi kuolleista, ja yhä vielä Juudas kituu. Hän on elossa noin monet tunnit. Miksi? Tässä on sen salaisuus: ehkäpä hän katuisi. Ehkä hän sanoisi: “Jumalani! Tein synnin!” Tähän kätkeytyy suuri ihme! Silloin köysi olisi katkennut, ja Juudas olisi selvinnyt vammoitta.

Kristuksemme nousi kuolleista ja, koska Juudas ei katunut, Jumala antoi lopun koittaa. Silloin puu jousen tavoin singahti äkillisesti ylöspäin ja paiskasi hänet toiselle puolelle. Juudas putosi vatsalleen terävään kiveen, joka lävisti hänen sisälmyksensä. Näky oli kuvottava.

Juudasta kadutti, mutta hän ei katunut. Mikä on ero näiden kahden välillä? Juudaksen katumus tulee hänen huuliltaan: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren". Se ei tule hänen sisimmästään toisin kuin Pietarin kohdalla, joka kavalsi vain huulillaan. Sisimmässään Pietari tunnisti meidän Kristuksemme. Hän oli kavaltaja suullaan mutta ei sydämeltään. Hän katui ja maksoi rikkomuksensa hinnan. ”Sanokaa hänen opetuslapsillensa ja Pietarille” (Mark. 16:7). Tuossa vaiheessa Pietari ei vielä ole Herran oppilas, sillä vasta myöhemmin tehtiin sovinto, Kristus kysyessä: ”Pietari, rakastatko sinä minua...” (Joh. 21). Pietari teki vielä [Juudasta] suuremman synnin, vaikkapa vain sanallisesti. Kolme kertaa hän kielsi Kristuksemme, joka oli sanonut sen hänelle Pyhällä Ehtoollisella.

Mutta Pietari katui, kun taas Juudas ei koskaan katunut.

- Arkkimandriitta Efraim, Pyhien apostoli Andreaan ja Antontios Suuren skiitta, Athosvuori. 

Katkelma muistiinpanoista, puheesta ”Historian traagisin persoona”

 

Historian traagisin persoona - osa 1

Juudas Iskariot

 

"Meillä on kaksi Juudasta pyhien kahdentoista apostolin piirissä. Ensimmäinen on pyhä Juudas, Herran veli, jota kutsutaan myös Taddeukseksi ja Leeviksi. Hän on pyhän Joosef Kihlaajan poika tämän ensimmäisestä vaimosta Salomesta...

Toinen on Juudas Iskariot, joka syntyi Kerijotissa.* Hänen vanhempansa olivat Simon ja Maria. Heillä oli myös toinen poika. 

Juudas Iskariot oli ainoa juudealainen Kristuksen opetuslapsista, sillä kaikki muut yksitoista opetuslasta olivat galilealaisia. Yhtä on olla galilealainen ja toista on olla juudealainen - niin kielellisesti kuin emotionaalisesti. Yleensä galilealaiset olivat tuohon aikaan herkkäsieluisia, hyvin yksinkertaisia, teeskentelemättömiä ja suoria. Eivät toki kaikki vaan erityisesti vain ne, jotka olivat Kristuksen valitsemia, sekä tavalliset ihmiset. 

Juudealaiset olivat tietäisempiä ja vaateliaampia suhteessa odotettuun Messiaaseen. He olivat ankarampia ja kovasydämisempiä, eivätkä he helposti hyväksyneet sellaista odotettua Messiasta kuin Jeesus Kristus, joka sanoi, ettei Valtakunta ole omani tästä maailmasta vaan Taivaasta. ”Emme halua Taivaallisia Valtakuntia,” juudealaiset sanoivat. ”Haluamme maallisia. Haluamme, että meidät vapautetaan roomalaisista rakentaaksemme koko maailmanlaajuisen imperiumin. Haluamme tulla planeettojen valtiaiksi. Sellaisen Messiaan me haluamme.” Ja niin haluavat he tänäkin päivänä! 

Nuoruudessaan Juudas Iskariot tappoi veljensä veitsellä erään riidan aikana. Veljensurmaaja – ensimmäisen veljensurmaaja Kainin jälkeläinen! Juudaksen isä riitaantui rajusti hänen kanssaan, ja Juudas vihastui niin, että tappoi isänsäkin. Hänestä tuli siis isänsurmaaja ennen kuin hän täytti kaksikymmentä vuotta.

Sitten Juudas halusi löytää itselleen vaimon. Hänen Maria-äitinsä heitti hänet pellolle pahan tekemisestä, ja hän meni toisaalle töihin. Hän oli Kristuksen ikäinen. Hän muutti Jerusalemiin, teki töitä jonkin aikaa, pikkutöitä. Hän ei pitänyt työnteosta, mutta hän piti paljon rahasta. Hän rakasti erittäin paljon rahaa, hänellä oli ahneuden himo - hän halasi nähdä rahaa, kuulla sen kilinän... Tuohon aikaan raha oli metallista.

Kului muutamia vuosia, ja hän halusi mennä naimisiin. Hän löysi erään naisen, ja he menivät naimisiin. Nainen oli viisitoista vuotta vanhempi Juudasta, joka oli tuolloin 28-vuotias, ja nainen puolestaan oli melkein 45-vuotias. Naisen nimi oli... Maria. Ja... vaikuttaa uskomattomalta... mutta se oli Juudaksen äiti! Tälle löytyy selityksensä, sillä Juudas palasi Jerusalemista tunnistamattomana. Edes hänen oma äitinsä ei tuntenut häntä! Eikä Juudaskaan tuntenut äitiään, sillä kipu ja uuvuttava rukous olivat muuttaneet häntä, ja hänestäkin oli tullut tunnistamaton.

Äiti intuitiivisesti tajuaa oman lapsena, vaikka mitä tapahtuisi. Lapsi ei saata ymmärtää, mutta äiti kyllä. Kuvitelkaa, miten villi ihminen Juudaksesta oli tullut ja millaisiin raakalaisuuden tasoihin hän oli Jerusalemissa alentunut. Heti kun he saivat tietää olevansa äiti ja poika, he erosivat, eivätkä edenneet keskinäiseen suhteeseen.

Tällaisessa tilassa meidän Kristuksemme löysi Juudaksen. Hän kutsui hänet opetuslapsekseen ja teki hänestä jopa yhteisön rahakukkaron haltijan...

(JATKUU)

 

 

- Arkkimandriitta Efraim, Pyhien apostoli Andreaan ja Antontios Suuren skiitta, Athosvuori. 

Katkelma muistiinpanoista, puheesta ”Historian traagisin persoona”

*Kerijot-Hesronin kaupunki (mainittu mm. Joos. 15:25).

"Jokaisen ihmisen elämä..."

 

 

Oli eräs luennoitsija, jolla oli aiheena: “Meidän tulee syödä luomutuotteita, jotta elämme monia vuosia!” Miehen onnistui pitää yhteensä kaksi puhetta ja sitten hän kuoli! Älkää uskoko, että luomutuotteiden syöminen saa teidät elämään pidempään. Tämä ajatus on valhe. Kyllä, luomutuotteet ovat terveellisiä, mutta jokaisen ihmisen elämä on Jumalan käsissä, eikä se riipu luomutuotteista.”

- Arkkimandriitta Efraim, 

Pyhien apostoli Andreaan ja Antonios Suuren skiitta, 

Athosvuori

 

 

Ohjaajavanhusta etsimässä

isä Epifanioksen kuva hänen perustamansa luostarin vieraiden vastaanottotilassa. Kuva: Athos-säätiö.

Kerran eräs teologi valitti isä Epifaniokselle (Theodoropoulos), että hänellä oli vaikeuksia löytää sopiva hengellinen ohjaajavanhus. Tähän isä Epifanios vastasi:

"Rakkaani, sinulla ei ole ongelmaa ohjaajavanhuksen kanssa. Sinulla on ongelma itsesi kanssa. Jos sinulla olisi ongelma vanhuksen kanssa, sinä menisit ulos kadulle, kääntyisit oikeaan ja kävelisit sata metriä, kääntyisit vasempaan ja kävelisit toiset viisikymmentä metriä ja seisahtuisit ja odottaisit siinä, kunnes ensimmäinen hengellinen isä kulkisi ohitsesi. Sinä olisit hänelle sokean kuuliainen, eikä sinulla olisi ongelmaa vanhuksen eikä oman pelastuksesi kanssa. Emme tarvitse niinkään pyhiä isiä kuin pyhää kuuliaisuutta. Oliko kaikilla Kirkon suurilla pyhillä joku erityinen pyhä ohjaajavanhus? Ei. Heillä kaikilla oli kuitenkin pyhää nöyryyttä ja pyhää kuuliaisuutta ja sen vuoksi he tulivat pyhiksi."

Krookus keväällä 2021.

David Balfour kirjoitti Athosvuorella tuolloin kilvoitelleelle pyhälle Sofronille halustaan löytää ohjaajavanhus. Tähän pyhä Sofroni vastasi:

"Aiemmin kirjoitit minulle halustasi löytää mahdollisimman pian itsellesi ohjaajavanhus. Mutta minkälaista ohjaajavanhusta sinä tarvitsisit? Jotta joku Staretz voisi pärjätä sinun kanssasi, hänen täytyisi olla ihmeidentekijä, hänellä tulisi olla selvänäköisyyden, profetian ja opettamisen armolahjat sekä olla täydellinen kaikessa, vapaa himoista - olla kuin pyhä Serafim Sarovilainen. Mutta jos satut kohtaamaan vanhuksen, jolla ei erottelukyvyn lisäksi ole mitään erityistä yliluonnollista armolahjaa, et tule hänen kanssaan toimeen." 

 

+ + + Risti + + +

Kuva: Pyhän Andreaan skiitta

 

 

"Risti on Kristuksen merkki (sinetti). 

Kristus merkitsee minut Ristillä. 

Joka kerran kun teemme ristinmerkimme, pudotamme atomipommin vihollisen päälle."

 

 

 

 

- Vanhus Efraim, 

Pyhien apostoli Andreaan ja Antonios Suuren skiitta, Athosvuori

 

"Niistä monista palveluksista, joita suojelusenkelimme tekee, kiittäkäämme häntä älkäämme murehduttako häntä tekemällä syntiä."

Kuva: Pemptousia.gr

"Suojelusenkelimme on läheisin ystävämme, hän on voimakkain auttajamme maan päällä. Hänen tehtävänsä on valaista meitä, pommittaa meitä hyvillä ajatuksilla, vahvistaa mielemme ja auttaa meitä havaitsemaan tarkasti pahat ajatukset ja kantaa rukouksemme taivaaseen. Kun me rukoilemme, hän rukoilee kanssamme. Kun teemme jotain hyvää, hän rukoilee puolestamme, mutta ei silloin kun teemme syntiä. Ja kun menemme nukkumaan, hän menee ja esittelee Jumalalle meidän hyvät työmme. Ei sen vuoksi, etteikö Jumala tietäisi niitä, vaan se on enkelin tehtävä. Ja jos meillä on "hyvin" hänen kanssaan, koska elämme tietoisesti hengellistä elämää, silloin hän ilmoittaa meille hieman ennen kuolemaamme, että meidän on aika lähteä tästä maailmasta."

 

- Vanhus Efraim, 

Pyhien apostoli Andreaan ja Antonios Suuren skiitta, Athosvuori

 

"Jumala on niin nöyrä..."

 

 

"Jumala on niin nöyrä, että Hän kunnioittaa jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta, eikä sekaannu kenenkään ihmisen elämään, jos hän ei sitä halua. Jotta Jumala voi tehdä töitä ihmisen kanssa, ihmisen täytyy ensin nöyrtyä ja pyytää Hänen apuaan rukouksen kautta. Voiko nöyrä persoona tehdä yhteistyötä ylpeän persoonan kanssa? Mutta nöyrä voi tehdä yhteistyötä nöyrän kanssa."

- Arkkimandriitta Efraim, Pyhien apostoli Andreaan ja Antonios Suuren Skiitta, Athosvuori

 

"Herra Jeesus Kristus..."

 

 

 

"Sanoessamme ”armahda minua” me pyydämme Jumalaa lähettämään meille Hänen apunsa ja Hänen armonsa, sillä me tiedostamme, että ilman jumalallista apua me emme voi tehdä mitään."

 

+ Vanhus Efraim Filotheoslainen (+2019)