maanantaina

2018








Kuvia Lammin Panagiasta vuoden 2018 varrelta. Videolla on äänenä kirkkolaulu Kaikkienpyhimmälle Jumalansynnyttäjälle "Totisesti on kohtuullista", jonka laulaa Pyhän Andreaan skiitan johtaja, arkkimandriitta Efraim.

torstaina

"ei mitään arkipäiväistä..."




Elämässä ei ole mitään arkipäiväistä, pientä eikä merkityksetöntä. 

- Vanhus Sofroni (Saharov)




perjantaina

Siunatut isäni...


Kuvassa arkkimandriitta Efraim Filotheoslainen.



"Siunatut isäni, jos teidän olisi mahdollista palata vähäksi aikaa Athokselle, jossa kilvoittelitte sielunne pelastumiseksi, löytäisittekö saman elämäntavan, jonka te niin monin vaivoin ja uhrauksin säilytitte? Tuntisitteko saman itsekieltäymyksen hengen joka teitä innoitti vaalimaan kaiken olennaisen sisältäviä vanhoja perinteitä? Näkisittekö kilvoituksen hikipisaroita, iloa tuottavan murheen kyyneleitä? Tapaisitteko saman köyhyyden, kaiken uudenaikaisen ja maailmallisen halveksunnan, hiljaisuuden, mielen ja sydämen täydellisen suuntautumisen Jumalaan, mikä vallitsi siellä teidän aikananne? Näkisittekö tämän päivän munkeilla kuluneet rukousnauhat, tuhannesti paikatut haalistuneet alusviitat, mietteliäät ilmeet, alasluodut silmät? Kohtaisitteko heissä saman iankaikkisuuden janon, joka kalvoi teitä tuskallisissa taisteluissanne? Vai palaisitteko pettyneinä taivaan kirkkauteen? Kääntäisittekö kasvonne pois meistä veltoista ja välinpitämättömistä?

Pyhät isät, minä olen ensimmäisenä kavaltanut teidän jättämänne perinnön. Ehkä meitä on muitakin. Ottakaa sen tähden vastaan arvottomien lastenne pyyntö:

Olkaa välittäjinämme, rukoilkaa yhdessä Äitimme, kaikkein pyhimmän Jumalansynnyttäjän, Athoksen Kuningattaren kanssa Hänen Poikaansa ja meidän Herraamme, Häntä jonka nimi on painunut syvälle mieleenne ja sydämeenne ja joka oli suussanne "makeampi hunajaa ja mehiläisen mettä". Anokaa, että teidän perintönne säilyisi turmeltumattomana, ettei Pyhän Vuoren perinteen kultainen ketju pääsisi katkeamaan, vaan että se jatkuisi pyhittäjä Pietari Athoslaisesta aina Vuoren viimeiseen munkiin saakka."





Lainaus arkkimandriitta Kerubimin teoksesta "Jumalanäidin puutarha"

sunnuntaina

Suloinen Rakkauteni - My Sweet Love




"Oli eräs nuori mies, Laurentios-niminen maallikko, jota vaivasivat pitkävihaisuuden ja kateuden himot. Hiljalleen - rippi-isän ja hengellisen kirjallisuuden avulla - hän kuitenkin vapautui näistä himoista. Hän alkoi rakastaa muita ihmisiä ja erityisesti Kristusta. Hänen sydämessään paloi voimakas rakkaus Kristusta kohtaan.

"Minä en enää kestä! Menen Jerusalemiin kunnioittamaan Kristuksen pyhää hautaa," hän sanoi. Hänen rippi-isänsä antoi hänelle luvan lähteä. Niinpä nuori mies meni Pyhälle maalle kävellen.

Kun hän saapui Jerusalemiin, hän meni Pyhän haudan kirkkoon. Siellä hän kumartui maahan ja jäi siihen pitkäksi aikaa.

Kun hän oli ollut paikallaan todella pitkään, vartija tuli paikalle. Vartija aikoi kehottaa nuorta miestä lähtemään paikalta, mutta löysikin nuorukaisen kuolleena.

Joitakin ihmisiä tämä tapaus häiritsi. Niinpä vaadittiin ruumiinavausta. Ensin avattiin nuoren miehen kallo - sieltä ei löydetty mitään selitystä. Tämän jälkeen lääkärit avasivat nuoren miehen sydämen. Sen sisältä löytyi jotain todella yllättävää! Miehen sydämeen oli kirjoitettuna kultaisilla kirjaimilla: "Jeesus Kristus, suloinen rakkauteni."

Laurentios oli kuollut suuresta rakkaudestaan Kristusta kohtaan. Tapauksesta ovat kertoneet Pyhän haudan munkit. Ja kyseessä oli siis maallikko."


- Pyhän Andreaan skiitan johtaja, arkkimandriitta Efraim

seminaarista "Synti sielullis-ruumiillisena sairautena" (2009)



There was a youngster named Laurentios, a layman, who was troubled by the passions of unforgiveness and envy.

Little by little, with the help of his father confessor and spiritual literature, he was freed from these passions. He began to love other people and especially Christ. A strong love for Christ burned in his heart.

"I cannot take it anymore! I will go to Jerusalem to venerate the Holy Sepulchre," he said. His father confessor gave him a blessing to go. So the young man went to the Holy Land by foot.

When he arrived to Jerusalem, he entered the Church of the Holy Sepulchre. There he made a prostration and stayed in the ground for a long time.

When he had been there for a really long time, the guard came to the site. The guard was about to tell the young man to leave the spot but he found him dead.

This incident troubled some people. Therefore an autopsy was demanded by them. First they opened the skull of the young man. No explanation was
found from there. Then the doctors opened the heart of the young man. Inside of it they found something really surprising! There it was written in golden letters:
"Jesus Christ, my sweet love."

Laurentios had died of his great love for Christ. This incident was told by the brotherhood of the Holy Sepulchre. And the man, Laurentios, was a layman."




- Archimandrite Ephraim, 

Prior of the Skete of Saint Andrew, "Serai",

from the seminary "Synti sielullis-ruumiillisena sairautena" (2009)








Iloitkaa pyhät isämme Paisios ja Porfyrios!






"Ylistäkäämme uskovaiset yhteen ääneen häntä, jonka Jumala näinä koettelemusten aikoina lähetti meitä lohduttamaan ja ohjaamaan. Ylistäkäämme ihmeellistä Paisiosta, joka kilvoitteli innokkaasti ja Valtiasta miellyttäen ja paloi rakkaudesta koko maailmaa kohtaan sekä antoi sydämensä pantiksi meidän ja meidän pelastuksemme tähden. Kiittäen huutakaamme hänelle: Iloitse, siunattu isä Paisios, viimeisten aikojen valistaja." (1. kontakki Akatistoksesta pyhälle isällemme Paisios Athosvuorelaiselle)


"Veisatkaamme täydestä sydämestä ylistystä Porfyriokselle, Lohduttajahengen pyhälle temppelille ja kaikkeinpyhimmän Jumalansynnyttäjän rakkaalle ystävälle. Hän rakastaa ja suojaa kaikkia, parantaa kaikki ja rukoilee, että saavuttaisimme jumaloitumisen. Siksi me huudamme: iloitse, pyhä Porfyrios." (1. kontakki Akatistoksesta pyhälle isällemme Porfyrios Kausokalivialaiselle)

 




Akatistokset Kirjakauppa Filokaliasta.