Patran metropoliitta Khrysostomoksen puhe pappismunkki Joosefille

Patran metropoliitta Khrysostomoksen puhe pappismunkki Joosefille 13.12. / 30.11.2017 Pyhän Andreas Ensiksikutsutun muistopäivänä, Skiitan juhlapäivänä:

Sieluni syvyydestä tahtoisin onnitella uutta hengellistä isää, isä Joosefia, joka minulla oli kaksi vuotta sitten suuri ja erityinen kunnia vihkiä papiksi arvottomien kätteni kautta – silloin, kuten nytkin, tämän pyhän luostarin kutsusta ja esityksestä.

Osoitan puheeni tälle nöyrälle, hyvälle veljelle, joka tänään tulee arvolliseksi suureen kunniaan, Lohduttajan armon avulla ottamaan vastaan ihmisten ajatukset; tutkimaan niiden sydämet, jotka tulevat Herran esikartanoihin ja kaipaavat lepoa ja hengellistä virvoitusta; itkemään yhdessä heidän kanssaan, iloitsemaan yhdessä heidän kanssaan, rukoilemaan, nöyrtymään, polvistumaan Ristiinnaulitun eteen ja anomaan Herran suurta laupeutta niille ihmisille, jotka tulevat kuin janoavat peurat ja uskovat sisäisen maailmansa ja sielunsa syvimmät syvyydet Pyhän Kristuksen Kirkkomme pappien epitrakiilien huomaan.

Rakas isä Joosef, säilytä puhtautesi ja enennä sitä, ole nöyrä ja tule vieläkin nöyremmäksi, jäljittele Kirkon Pyhiä, joita jo jäljitteletkin. Tule arvolliseksi yhdessä heidän kanssaan, joiden synnintunnustukset otat vastaan – yhdessä heidän kanssaan, joiden kanssa jaat heidän elämänsä; heidän elämänsä tulkoon Sinun omaksi elämäksesi, heidän kipunsa tulkoon Sinun omaksi sisäiseksi tuskaksesi heidän pelastuksensa puolesta, mutta myös heidän ilonsa tulkoon Sinun omaksi riemuksesi; olkoon ihmiset, joiden synnintunnustukset otat vastaan, Sinun läheinen perheesi – tule siis arvolliseksi yhdessä heidän kanssaan, jotka Jumala antaa vastuullesi, jotka Jumala lähettää luoksesi (joko Vanhuksen välityksellä tai tulevat suoraan luoksesi), nauttimaan taivaallisista iloista ja lahjoista Kaikkipyhän Neitseemme Jumalansynnyttäjän, Pyhän Vuoren Valvojan, Pyhän Vuoren Igumenian ja Pyhän Apostoli Andreas Ensiksikutsutun esirukouksien tähden, jonka kaikkikunnioitettavaa ja kaikkipyhää muistoa tänään suurella riemulla vietämme. Aamen.

Videon voi katsella täältä.

Tulossa: Vuoden viimeisenä päivänä

Sunnuntaina 31. joulukuuta 2017 

pianisti Rauno Jussila 

tuo estradille Mozartin, Beethovenin, Chopinin, Lisztin ja Sibeliuksen. 

Konsertti pidetään Panagian auditoriossa kello 14–15:30. 

Sisäänpääsy ilmainen, ohjelma 10 euroa.

Lämpimästi tervetuloa!

 

Muuta Panagiassa: 

Kolme näyttelyä:

"Mestarin valoisassa varjossa" (Päätalo-"Karies")

"Elämäni taltioituna kudetöihin" (Keltainen Kartano)

"Päivieni ilo ja voima - lasin elämä ja ihmeet" (Esillä monessa eri rakennuksessa)

(Näyttelymaksu yhteen näyttelyyn: 5,00 euroa / henkilö

tai kahteen näyttelyyn: 7,50 euroa / henkilö)

Kahvila Eulogeite! on myös avoinna

 

Hyvää Juhlaa!

Πανήγυρη του Αποστόλου Ανδρέα στη Βατοπαιδινή Σκήτη του Αγ. Ανδρέα στις Καρυές

Valokuvia juhlista voi katsella täältä.

Freskomaalari kertoo: Pyhän Basileios Suuren kirkko (osa 10)

Seuraa jatkoa I:lle, II:lle, III:lle, IV:lle, V:lle, VI:lle ja VII:lle, VIII:lle ja IX:lle osalle "Freskomaalari kertoo"-sarjasta.

Päivi Kristiina Loikala: 

Kirkko pyhälle Basileios Suurelle 

- X osa

Kotona odottavat kaikki syystyöt. Korjattu maanmuokkaus kone täytyy kuljettaa mökille. Ruoho on leikattava, komposti käännettävä, huusi tyhjennettävä ja vaikka mitä. Siinä menee monta päivää töissä, jotka vain on tehtävä. Mieltä kaivelee, kun saan palkkaa ja täällä vaan tongin. Siksi raadan kuin heikkohermoinen, että voin rauhassa sitten aloittaa maalaustyön.

Kotona jatkan opetuslasten maalaamista viiniköynnökseen ja huomaan, ettei minulla olekaan kunnon mittapiirustusta seuraavasta seinästä. Rutistan aivoista kaiken irti ja vastakkaiseen seinään verraten teen mittaukset, jotka toivottavasti ovat oikein. Marisen asiasta Minnalle, joka lupaa mitata tästedes kunnolla seuraavat. Se luonnistuu häneltä helposti, koska hän on ollut kartanpiirtäjänä. Koska meillä on suunnitelmissa, että tulevaisuudessa tekisimme tätä työtä yhdessä, niin nyt on erinomainen tilaisuus harjoitella kuvioita. Työt alkavat jakaantua ihan itsestään.

Minna mittaa, mie maalaan. Yhdes' liimataan kankaat, jotka olen tehnyt kotona. Minna tekee mosaiikkilattian ja maalaa ornamentteja. Kahdestaan on niin kiva tehä töitä. Voisiko tästä oikeasti tulla jotain, jota lopun ikämme saisimme tehdä?

Joudun muuttamaan piirustusten ajateltua järjestystä, koska seinä ei riitä sillä tavalla, kun olin kaavaillut. Piirrän loput opetuslapset ja Kristuksen yhtenä kokonaisena pötkönä. Siitä tulee niin pitkä, että koti juuri ja juuri riittää, kun levitän sen lattialle. Helppoa yhdistää kuviot toisiinsa ja korjata virheet, kun näkee kokonaisuuden. Tähän mennessä kokonaisuus on ollut vain päässäni ja olen tehnyt kaiken osissa.

Ajelen taas Lammille, jossa on oikein hyvä seminaari - aiheena luostarielämä ja -kilvoitus sekä maallikon kilvoituselämä. Kreikasta Athosvuorelta tuli isä Nikon ja Amerikasta igumenia Emiliani. Suomesta oli nunna Kristoduli Lintulasta ja pappismunkki Mikael Valamosta.

Sainkin hyviä ohjeita ja tarkennuksia tietoihini. En ollut ymmärtänyt, että rippi-isä onaivan eri asia kuin ohjaajavanhus. Jotenkin olin sekoittanut kaksi käsitettä toisiinsa ja etsinyt mahdottomuuksia. Silti minusta tuntuisi hyvälle, jos joku olisi henkinen ohjaaja, kun tässä maalaushommassa törmää kummallisiin asioihin ja ongelmiin.

Vähän tuntuu välillä, että on kuin lastu laineilla. Yritän itsekseni ratkoa ongelmiani vaan mahdanko päätyä kunnollisiin lopputuloksiin. Unohtelen asioita, muutun hajamieliseksi. Ihmiset tuskastuvat minuun, ja mie vähän mökötän välillä. Onneksi mökötys on heikoin laji minulla, yleensä ei kestä kovin kauaa.

Natalia Aldoshinan ikonimaalauskurssi

 

Moskovan hengellisen akatemian ikonimaalauksen johtavan opettajan Natalia Aldoshinan ikonimaalauskurssi järjestettiin Lammin Panagiassa 25.11.– 3.12.2017. 

Päivässä oli seitsemän tuntia ohjattua maalaamista, ja teemana Profetoitu Kristus Andrei Rublevin maalaamana. Tulkkina toimi Natalia Peräsaari. 

 

Moskovan hengellisen akatemian ikonimaalauksen johtava opettaja Natalia Aldoshina.

 

Athos-Säätiö sai vuoden 2017 marraskuun viime päivinä lahjaksi Godenovon ristin pienoismallin Jaroslavlin seudulla sijaitsevan Pyhän Nikolaoksen luostarin igumenia Evstolialta (Afonina). Ristin Athos-säätiölle luostarista toi ikonimaalari Natalia Aldoshina. Alkuperäinen risti, jolle on kuvattu Kristus Kunnian Kuninkaana, on hyvin suuri ja se löydettiin ihmeellisesti lähes 600 vuotta sitten. Ristiä pidetään ihmeitätekevänä.

 

Pyhittäjäisä Jakovos, rukoile Jumalaa meidän puolestamme!

”Älkää rakastako maailmaa 

älkääkä sitä, mikä maailmassa on. 

Jos joku maailmaa rakastaa, 

niin Isän rakkaus ei ole hänessä. 

Sillä kaikki, mikä maailmassa on, 

lihan himo, 

silmäin pyyntö 

ja elämän korskeus, 

se ei ole Isästä, 

vaan maailmasta. 

Ja maailma katoaa 

ja sen himo; 

mutta joka tekee Jumalan tahdon, 

se pysyy iankaikkisesti.”

Pyhittäjä Jakovos Tsalikis ja pyhittäjä David Evialaisen ikoni.

Maanantaina 27.11.2017 Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin pyhä synodi kanonisoi Evian (Euboian) saarella kilvoitelleen vanhus Jakovos Tsalikiksen.

Pyhittäjä Jakovos, rukoile Jumalaa meidän puolestamme! 

Pyhittäjä Jakovoksen kelja Pyhittäjä Davidin luostarissa, Evialla.

Pyhittäjä Jakovoksen hauta.

Videomateriaalia pyhän Jakovoksen hautajaisista vuodelta 1991:

Elämästä

Jäähyväiskirje veljestölle erään sairaskohtauksen jälkeen

"Vain paratiisia olen kiihkeästi kaivannut!"

  

Tulossa sunnuntaina 25.11.2017!

Huomenna, sunnuntaina 
26.11.2017

Lammin Panagiassa on
kaksi kulttuuritapahtumaa

Keltaisessa kartanossa pidetään klo 13 Julio Tubalin taidetekstiilinäyttelyn avajaiset

 &

Trapesan yhteydessä olevassa auditoriossa klo 14 on upea kolmen hengen Sibelius-konsertti

Nyt jo seitsemissäkymmenissä oleva Julio Tubal on mielenkiintoinen persoona ja todella kansainvälinen ihminen: Yhdysvalloissa syntyneellä, 1970-luvulla Suomeen muuttaneella Tubalilla on sukujuuret sekä Italiassa että Filippiineillä. Hän on harrastanut tekstiilikudontaa vuosikymmeniä ja kaikki hänen työnsä ovat uniikkeja. Rakkaudesta harrastukseen kertoo myös näyttelyn nimi: ”Elämäni taltioituna kudetöihin”. Näyttelyssä on yhteensä 37 kudontatyötä, joista monet ovat hyvinkin suuria. Kaikki ovat myös myytävänä.

Marraskuun kulttuuripäivän Sibelius-konsertissa puolestaan esiintyvät kansallisesti ja kansainvälisestikin tunnetut Erkki Palola, Rauno Jussila ja Sakari Pulkkinen, joista ensimmäinen soittaa viulua, toinen pianoa ja kolmas laulaa. Sibelius-konsertti jakaantuu kahteen jaksoon ja kestää kaikkiaan puolisentoista tuntia väliaikoineen.

Molemmat tapahtumat ovat kaikille avoimia ja sisäänpääsy niihin on ilmainen. Konsertin
käsiohjelma maksaa 10 euroa, jolla rahoitetaan Athos-Säätiön hankkimaa flyygeliä.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

PANAGIAN PUISTOTIE 39 A

16900 LAMMI

Tämä on mainos: "Hengestä ja elämästä" (päivitys 22.11.17)

Arkkimandriitta Sofronin kirjaa on jo saatavilla Ortodoksisesta kirjakauppa Filokaliasta!

Arkkimandriitta Sofronin kirja maksaa Filokaliassa 22,50 euroa.

Vanhus Sofronin elämästä

Hänen persoonastaan ja merkityksestään

 "Hengestä ja elämästä"

Vanhus Sofroni (Saharov) freskossa Evangelismoksen eli Ilosanoman kappelissa, Panagiassa.

Eräitä erämaakohtaamisia

Pyhittäjäisämme Antonios Suuri. Fresko Lammin Panagiasta.

Pyhä Antonios Suuri. Fresko Betlehemin luostarista, Koropista, Kreikasta.

Eräs toinen erämaaisä kutsui pyhää Antoniosta "koko maailmaa valaisevaksi tulipylvääksi". Fresko Kastoriasta, Kreikasta.

Eräs erämaakohtaaminen

Pyhittäjäisämme Antonios Suuri oli 90-vuotias, kun hän matkasi syvemmälle erämaahan löytääkseen sinne kätkeytyneen 113-vuotiaan pyhittäjäisämme Paavali Erakon. Uupuneena Antonios saapui Paavalin erakkoluolan oviaukolle. Koska pyhä Paavali ei kuitenkaan ollut keskustellut kenenkään lihassa olevan kanssa 90 vuoteen, hän ei ensin tahtonut päästää tulijaa luolaansa. Pitkän aikaa pyhä Antonios istui luolan ovensuulla ja odotti. Lopulta erakkovanhus avasi oven ja hymyssä suin lausui: "Hyvä että tulit, veli".

Pyhät isät keskustelivat, aterioitsivat ja rukoilivat. Sitten palmunlehtiviittaan pukeutunut pyhä Paavali kertoi pyhälle Antoniokselle, että hänen aikansa siirtyä tuonilmaisiin oli lähellä. Hän sanoi vielä, että Herra oli lähettänyt Antonioksen hautaamaan hänen ruumiinsa - palauttamaan maan maahan. Kuullessaan tämän Antonios alkoi itkeä, mutta vanhus Paavali ehätti lohduttamaan nuorempaa isää. "Ole niin hyvä ja hae minulle se viitta, jonka piispa Athanasios sinulle antoi ja kiedo sitten ruumiini siihen," Paavali pyysi Antoniosta ja ihmetytti nuorempaa selvänäköisyyden armolahjallaan.

90-vuotias pyhittäjäisämme teki kuuliaisuutta ja kiiruhti matkaan. Hänen ruumiinsa jalat liikkuivat hitaammin kuin hänen vikkelä tahtonsa, mutta paastoamisesta ja ikävuosista huolimatta hän kesti urhoollisesti kävelyn vaivat ja oli paluumatkalla viitan kanssa jo seuraavana päivänä. Hän toivoi vielä löytävänsä vanhuksen elossa. Palmunlehvistä munkkiskeemansa neulonut isämme Paavali ei kuitenkaan ollut lähettänyt nuorempaa veljeään hienoa hautajaisvaatetta hakemaan, vaan hän oli halunnut antamallaan kuuliaisuustehtävällä irrottaa kaikki siteet tähän maailmaan ja olla kuolinhetkellään ilman maallisia seuralaisia. Ja niin kohtasi Antoniosta seuraava taivaallinen näky, kun hän oli vain kolmen tunnin päässä pyhittäjän erakkoluolalta: Herran enkelit, vanhurskaat profeetat ja pyhät apostolit saattoivat taivaita kohden pyhittäjäisämme Paavalin lumivalkoista sielua.

Silloin pyhä Antonios heittäytyi maahan kasvoilleen ja itki ja valitti. "Miksi olet minut hyljännyt, Paavali? Miksi lähtenyt ilman jäähyväisiä? Sain tuntea sinut niin myöhään, pitikö sinun jättää minut näin varhain!" Mutta sitten hän nousi ja kuin lintunen hän liiti loppumatkan ja perille saavuttuaan hän löysi vanhus Paavalin ruumiin rukousasennosta. Psalmein ja hautajaisveisuin Antonios hyvästeli piispalliseen viittaan kiedottua vanhus Paavalia, mutta ei kyennyt kaivamaan hautaa erämaan karuun maahan. Tuolloin saapui paikalle kaksi leijonaa, jotka kaivoivat maahan kuopan. Jalopeurojen lähdettyä pyhä Antonios laski pyhän Paavali Erakon ruumiin kuoppaan. Ensimmäisen erakkoisän palmunlehtiviitan pyhä Antonios otti mukaansa - hän piti sitä siunauksena yllään aina Pääsiäisenä ja Helluntaina. 

Pyhittäjäisämme Makarios Suuri. Fresko Lammin Panagiasta.

Eräs toinen erämaakohtaaminen

"Abba Makarios Suuri meni abba Antonioksen luo vuorelle. Kun hän kolkutti ovelle, Antonios tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: "Kuka sinä olet?". Ja hän sanoi: "Minä olen Makarios." Sitten hän sulki oven ja meni sisään ja jätti hänet ulos. Mutta nähtyään hänen kärsivällisyytensä hän aukaisi hänelle ja piti hauskaa hänen kanssaan sanoen: "Olen jo kauan halunnut nähdä sinut kuultuani sinusta." Osoitettuaan sitten hänelle vieraanvaraisuutta hän antoi Makarioksen levätä, sillä hän oli varsin väsynyt. Illan tullen abba Antonios kostutti itselleen palmunvesoja, ja abba Makarios sanoi hänelle: "Käske, että minäkin kastelisin itselleni." Ja hän sanoi: "Kastele." Tehtyään vesoista suuren nipun hänkin kasteli sen. Nin he istuivat iltaan asti, puhuivat sielujen pelastuksesta ja punoivat. Ja punos laskeutui oviaukosta luolaan saakka. Mennessään aamulla sinne autuas Antonios näki abba Makarioksen punosmäärän ja sanoi: "Näistä käsistä lähtee paljon voimaa."

   

LUETTAVAA SUOMEKSI JA ENGLANNIKSI:

Athanasios Suuri: Antonios Suuren elämä
Gerontikon eli pyhien vanhusten sanomaa

Hieronymus: Paavalin, ensimmäisen erakon elämä (engl.)
 Palladius: Historia Lausiaca (engl.)
Synaksarion, tammikuu

isä Alexander: "Erämaan villieläimiä"

+ Isä Alexander ja (vaaraton) kissa, Athosvuorella.

Erakkomunkki Alexander on tullut tutuksi suomalaisille kirjasta "Erämaan kukkia - Erakkomunkki Alexanderin muistelmia kilvoitteluvuosilta Pyhällä Maalla ja Siinailla". Teos on julkaistu myös venäjäksi. 

Seuraavassa on katkelma teoksesta, otsikkona "Erämaan villieläimiä":

"Jokaviikkoisen kävelymatkat Jerusalemiin olivat raskaita, erityisesti kesäaikaan. Lähdin Ain Farahista lauantaiaamuna ja palasin sinne maanantaiaamuna. Paluumatkallani jouduin pakosta yöpymään Anatassa, sillä vuorokausi oli liian lyhyt kulkeakseni perille asti, koska pääsin lähtemään Jerusalemista vasta iltapäivällä. Toisaalta näin saatoin myös tehdä Anatasta tarvitsemani ostokset alkavaa viikkoa varten. 

Välttääkseni päivän kuumuuden päätin kerran poikkeuksellisesti matkata Ain Farahiin illalla kulkien loppumatkan kuun valossa. En tullut lainkaan ajatelleeksi erämaan monia vaaroja, kuten pimeässä saalistavia petoja. Yön hämäryydessä törmäsinkin susilaumaan, joka vainusi minut ja lähestyi minua takaapäin. Se saapui vain parinkymmenen metrin päähän, niin että kuulin jopa susien hengityksen. En uskaltanut vilkuilla taakseni, vaan jatkoin matkantekoa mahdollisimman tyynesti ja toistaen lakkaamatta Jeesuksen rukousta. Aikansa seurattuaan susilauma lopulta loittoni ja jätti minut rauhaan. Kun kerroin tapauksesta paikallisille beduiineille, nämä pitivät pelastumistani suoranaisena ihmeenä ja kielsivät minua ankarasti enää liikkumasta yöllä erämaassa. Tämän kokemuksen opettamana noudatin mielelläni heidän varoittavia sanojaan. Samalla tuo matka auttoi minua näkemään, miten nopeasti ihminen hengenvaarassa oppii aidon sydämen rukouksen! 

Erään toisen kerran, kun palasin Jerusalemista, tunsin itseni lopen uupuneeksi. Päätin siksi valita luolalleni vaikeakulkuisen oikotien, joka kulki Wadi Farahin kanjonin kautta ja lyhensi matkaa viidellä kilometrillä. Polulla kohtasin kuitenkin valtavan mustan käärmeen. Se oli tavattoman pitkä ja paksumpi kuin työmiehen olkavarsi. Sen nähdessäni pakenin heti. Tuntematta pienintäkään väsymystä juoksin pidempää tietä aina kotiluolalleni asti..."    

 

 

Kirjaa myydään mm. Ortodoksisessa kirjakauppa Filokaliassa,
Valamon luostarin Tuohuksessa ja Helsingin Ruslaniassa.

Freskomaalari kertoo: Pyhän Basileios Suuren kirkko (osa 9)

Seuraa jatkoa I:lle, II:lle, III:lle, IV:lle, V:lle, VI:lle ja VII:lle sekä VIII:lle osalle "Freskomaalari kertoo"-sarjasta.

Päivi Kristiina Loikala: 

Kirkko pyhälle Basileios Suurelle 

- IX osa

Sen jälkeen kun oli saanut maalattua Lasaruksen, aloitin Jerusalemiin ratsastuksen piirtämisen ja maalaamisen. Juuri kun sain seinälle siirrettyä koko mallin ja taustoja oli jo tehty, saapui Hannu pyhiinvaellusmatkalta Kreikasta. Hän oli nähnyt monissa kappeleissa ja kirkoissa kuvaukset ilman reunuksia, yhdessä pötkössä jatkuvana kuvanauhana. Niin kuvaukset soljuisivat eteenpäin toisiinsa nitoutuen.

No, kyllä se mahdollista oli vieläkin, jos vaan niin sovitaan. Ensin piti vähentää opetuslapsia ja siirtää vuoria ja Betania. Lopulta kaikki suostui asettumaan paikoilleen ja maalaaminen sai jatkua. Tein Jerusalemia, ja minut valtasi kummallinen ilo ja riemu.

Laulelin telineillä kaikenlaisia veisuja, joita tuli mieleen. Aasikin tuli valmiiksi ja odotti Kristusta. Kaikki tuli niin vaivattomasti ja helposti. Ihmeellistä on, kuinka aika venyy ja tuntuu, että päivässä saa aikaiseksi vaikka kuinka paljon.

Minna tuli taas auttamaan ja liimasimme viimeiset kaksi apostolia seinälle. Anna-Leena oli pienten lasten kanssa mukana seuraamassa, kuinka työ eteni. Lapset kuuntelivat kertomuksia kuvista ja kuuntelivat alkurukouksia ja tropareita. Työn alkaessa huomasimme, että kankaat olivat vähän miten kuten ja olikin vaikea saada siistiksi reunoja ja saumoja. Sitten vielä tietenkin loppui liitukin, niin jäi loputkin saumat vaiheeseen.

Kun saimme työn tehtyä ja siirsimme telineet pois edestä, yllätyimme! Taas yksi pieni palanen, ja työ meni kuin jättiläisen harppauksen eteenpäin. Koko seinä oli melkein valmis - melkein. Pieni palanen sai aikaan sen, että mikä näytti äsken ihan keskeneräiseltä, muuttui ihan totaalisesti. Uskomatonta, ei voi ymmärtää! Tämä taas tuo lisää puhtia ja vauhti kiihtyy.

Kummallista on sekin, että meinaan saada ihan oikeasti palkkaa. On kyllä sen verran outo ajatus, etten ihan vielä usko. Kyllä se oikeasti helpottaa, ei tarvitse miettiä, joudunko muihin hommiin kesken kaiken. Ja onhan siinä enemmän sitten käyttövaroja kuin esimerkiksi työkokeilussa. Mihinkähän sitä oikein syytää sitten? Rahalla vaan on taipumus ihan itsestään huveta, jos vaikka enemmän tulisikin.

Toiveissa kirkko Evangelismokselle - kreikkalaisia freskoja

Kuvat: maaliskuu ja heinäkuu 2017

Photos: March and July 2017