"Eräs esimerkki: Oli
kerran papin vaimo, joka meni synnintunnustukselle. Vaimo alkoi sanoa
rippi-isälle: "Voi, minä olen niin syntinen... olen niin
syntinen." Useamman kymmenen kerran vaimo valitti olevansa
syntinen ja itki. Hän ei kuitenkaan maininnut yhtään konkreettista
syntiä.
Rippi-isä
sanoi vaimolle: "Minä tiedän, että olet syntinen."
Tällöin vaimo hermostui suuresti ja kysyi: "Mistä sinä sen
tiedät?! Kuka sen on sinulle sanonut?" Ja vaimon asenne muuttui
kokonaan. Hän sanoi rippi-isälle: "Onko naapurini sanonut sen
sinulle? Varmasti se oli naapurini! Kunhan saan hänet kynsiini, niin
hän saa kuulla kunniansa!"
"An example: Once there was a presbytera (ie. priest's wife), who went to Confession. She started to say to her Father confessor: "Oh, I am such a sinner... such a sinner". For several times the presbytera would say that she is a sinner and then she wept. She, however, did not mention any particular sin.
Then the Father confessor said to the presbytera: "I know that you are a sinner." When hearing this the presbytera got upset and asked: "How do you know that?! Who told you that!?" Her attitude completely changed and she said to her Father confessor: "Has my neighbour told you that?! Just wait until I get my hands on her! I will give her a piece of my mind!"
- Arkkimandriitta Efraim, Pyhän Andreaan Skiitta, Athosvuori
Archimandrite Epraim, Saint Andrew Skete
Luentomuistiinpano seminaarista "Synti sielullis-ruumiillisena sairautena ja parantuminen siitä". 24.5.2009.
Lecture note from seminary held in 2009.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.