ateistin rukous ja sielun lepo

 

 

 

 

"Tiedättekö, millainen on ateistin rukous? Se on seuraavanlainen: ”Jumalani, Jumalani... Sinä et ole olemassa!” Mutta miksi hän puhuttelee jotakuta tuolla tavalla, kun Häntä ei olemassa? Se ei ole loogista! … Mutta se on siksi [loogista], koska Jumala on luonut sielun, ja sielu itse etsii totuutta, eikä löydä lepoa muuta kuin Kristuksessa - olipa ihminen ortodoksikristitty tai ei." 

- Pyhän apostoli Andreaan ja Antonios Suuren skiitan + Vanhus Efraim

 

 

 

 

Pyhän Siluan Athosvuorelaisen juhlapäivänä

 

"Kutsukaa Jumalan Äitiä ja pyhiä avuksi uskoen ja rukoilkaa heitä. He kuulevat meidän rukouksemme ja tietävät jopa ajatuksemme. Älkääkä ihmetelkö sitä. Koko pyhien taivas elää Pyhästä Hengestä, ja Pyhältä Hengeltä ei mikään maailmassa ole salattu. Aikaisemmin minä en ymmärtänyt, kuinka pyhät taivaan asukkaat voivat nähdä elämämme, mutta kun Jumalan Äiti osoitti minulle syntini, opin tuntemaan, että he näkevät meidät Pyhässä Hengessä ja tuntevat koko elämämme."

"Pyhät olivat samanlaisia ihmisiä kuin me kaikki olemme. Monet heistä olivat tehneet paljon syntiä, mutta katumuksen kautta he ovat saavuttaneet taivaallisen valtakunnan. Ja kaikki, jotka saapuvat sinne, kulkevat katumuksen kautta, jonka armollinen Herra on lahjoittanut meille kärsimyksillään."

- Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen

Teoksesta:

Arkkimandriitta Sofroni Saharov:

Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen

(Valamon luostarin julkaisuja, 2005)

Pyhästä Siluan Athosvuorelaisesta Säätiön Internet-sivuilla

"He kutsuivat Häntä Jeesukseksi."

 

Jatkoa tekstikatkelmalle "Älykkyys ilman hyvyyttä...", missä pyhä Justin (Popović) kirjoittaa meistä ihmisistä runollisesti peuran näkökulmasta:

 

 

... Muinaisina aikoina valkoinen peura kertoi minulle, että Hän – kaikki-sävyisä ja kaikkiarmollinen – tuli maan päälle ja muutti sen jälleen Paratiisiksi. Missä Hän seisoi, sinne Paratiisi ilmestyi. Hänestä virtasi kaikkiin olentoihin ja koko luomakuntaan ääretön hyvyys ja rakkaus ja lempeys ja armo ja sävyisyys ja viisaus. Hän käveli maan päällä ja toi Taivaan alas maan päälle. He kutsuivat Häntä Jeesukseksi. Me näimme Hänessä, että ihminen voi olla ihmeellinen ja tavattoman kaunis ainoastaan silloin kun hän on synnitön. Hän jakoi meidän surumme ja itki meidän kanssamme. Hän oli meidän puolellamme ja vastaan noita ihmisluomuksia: syntiä, pahuutta ja kuolemaa. Hän rakasti kaikkia olentoja hellästi ja myötätuntoisesti; Hän syleili niitä jumalallisella kaipauksella ja Hän puolusti niitä ihmissynniltä, ihmispahuudelta ja ihmiskuolemalta. Hän oli ja on aina -- meidän Jumalamme, surullisten ja murehdutettujen olentojen Jumala, pienimmästä suurimpaan. Hän -- meidän Herramme ja Jumalamme! Hän -- meidän suloinen lohdutuksemme tässä katkerassa ohimenevässä maailmassa ja meidän ikuinen ilomme siinä kuolemattomassa maailmassa, joka tulee...

 

 

 

 

 

 

 

Archimandrite Justin Popovich: A Deer in a Lost Paradise – A Confession. 

Teoksesta: The Struggle for Faith and Other Writings of Bishop Nikolai Velimirovich and Archimandrite Justin Popovich.

 

 

Pyhä Joosef Hesykasti (+ 15./28.8.1959 jKr.)

 

Kuvat: Athos-Säätiö

Älykkyys ilman hyvyyttä on jumalallinen rangaistus.

 

 

Pyhä Justin (Popović) kirjoittaa meistä ihmisistä runollisessa tekstissään peuran näkökulmasta:

 

”Olen kuullut kyynelpurojen jokeltelevan, että ihmiset kerskaavat jonkinlaisesta älykkyydestä. Mutta minä tarkkailen heitä heidän päätekojensa, synnin, pahuuden ja kuoleman, mukaan. Ja olen tullut siihen loppupäätelmään, että jos heidän älykkyytensä koostuu siitä tosiasiasta, että he ovat keksineet ja luoneet synnin, pahuuden ja kuoleman, silloin se ei ole lahja vaan kirous. Älykkyys, joka elää ja ilmaisee itsensä synnin, pahuuden ja kuoleman kautta, on jumalallinen rangaistus. Suuri älykkyys - - suuri rangaistus. He solvaisivat minua, jos he sanoisivat minulle, että olen älykäs – älykäs inhimillisessä mielessä. Jos tuollainen älykkyys on ainoa ihmisten ominaisuus, silloin en ainoastaan hylkää sitä vaan myös kiroan sitä. Jos sekä paratiisini että kuolemattomuuteni riippuisivat siitä, silloin minä torjuisin sekä paratiisin että kuolemattomuuden ikuisesti. Älykkyys ilman hyvyyttä on jumalallinen rangaistus. Ja suuri älykkyys ilman suurta hyvyyttä on sietämätön kirous. Älykkäänä mutta ilman hyvyyttä ja lempeyttä ihminen on valmis paholainen. Olen kuunnellut taivaan enkeleitä, kun ne pesevät siipensä minun kyynelissäni: paholainen on suuri äly ilman hyvyyttä ja rakkautta. Ja myös ihminen on sitä jos hänellä ei ole hyvyyttä tai rakkautta. Älykäs ihminen ilman hyvyyttä ja myötätuntoa on helvetti minun lempeälle sielulleni, helvetti minun surulliselle sydämelleni, helvetti minun viattomille silmilleni, helvetti minun nöyrälle olemukselleni. Minun sieluni kaipaa yhtä: ei elää tässä eikä tulevassa maailmassa lähellä ihmistä, joka on älykäs, mutta jolla ei ole hyvyyttä tai myötätuntoista hellyyttä. Vain siinä tapauksessa suostun kuolemattomuuteen ja ikuisuuteen. Jos niin ei ole, oi Jumala, tuhoa minut ja muuta minut olemattomaksi!”

Archimandrite Justin Popovich: A Deer in a Lost Paradise – A Confession. 

Teoksesta: The Struggle for Faith and Other Writings of Bishop Nikolai Velimirovich and Archimandrite Justin Popovich, s. 154-155.

Χερουβικό - Kerubihymni - Kseropotamoksen isä Efraim

Näyttelyistä

 

Tällä hetkellä Panagian päärakennuksen näyttelytiloissa on esillä eri ikonimaalareiden ja taitelijoiden myynnissä olevia töitä. 

Esillä on niin kreikkalaisen ikonimaalariylimys Konstantinos Xenopouloksen seinämaalauksia kuin Anja Loikalan ja Margit Pajun ikoneita sekä muutamia Marjatta Tapiolan, Svetlana Brezitskayan ja Juri Mitroshinin maalauksia. 

Vierailijalla on myös viimeinen hetki ihastella keväällä tuonilmaisiin siirtyneen lasitaiteilija Kyllikki Suden kauniita lasitöitä näyttelyssä "Päivieni ilo ja voima - lasin elämä ja ihmeet". Iankaikkinen muisto!

 

 

Panagian puistotie 39 A

16900 LAMMI 

Näyttelyt avoinna

tiistai - lauantai kello 10 - 16

(paitsi tänään tiistaina 2.7.2024 suljemme poikkeuksellisesti kello 14)

Lisätietoja

Kuvien ikonit: 

Margit Paju ja Anja Loikala

Kuvan lasityö: 

Kyllikki Susi