"Ihminen, jota rakastat, on lahja Jumalalta, ja ihminen, jota et voi sietää, on vielä suurempi lahja Jumalalta."
"Ihminen, jota rakastat, on lahja Jumalalta, ja ihminen, jota et voi sietää, on vielä suurempi lahja Jumalalta."
"Paras ja menestyksekkäin tapa rakastaa meidän Jumalanäitiämme on rukoilla hänen nimessään: "Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta minut."
Jumalanäidin nimissä tekemillämme rukouksilla on suuri merkitys pelastuksemme kannalta, sillä nämä rukoukset on kirjoitettu tulisin ja kultaisin kirjaimin ja niillä on suuri voima ja erityinen painoarvo Tuomion päivänä."
- Pyhien apostoli Andreaan ja Antonios Suuren skiitan johtaja,
arkkimandriitta Efraim, Athosvuori
Oli ylhäistä sukua oleva nainen, maallisilla hyvyyksillä varustettu, ja täysin uppoutunut tämän maailman turhuuksiin. Hän oli yhteiskunnan kermaa ja leskeydyttyäänkin hän käytti rahaa ylenmäärin ja eli ylellisesti, antautui kaikenlaisiin paheisiin, eikä ikinä tehnyt mitään, mikä olisi miellyttänyt Jumalaa. Hän oli kuin omissa jätöksissään pyörivä porsas.
Mutta Jumala antoi naiselle kevyen töytäisyn, ja hän meni itseensä. Hänen mielensä yhtäkkiä valaistui hänen syntiensä suuruudesta. Mielessään hän kävi ne kaikki läpi ja itki suurella murheella.
"Voi minua, syntistä!" hän huudahti. "Kuinka voin sovittaa kaikki synnit, joita olen tehnyt? Olen turmellut Pyhän Hengen temppelin. Minulla on tässä ruumiissani sielu ja molemmat olen tahrannut. Voi minua! Voi minua! Mitä voin tehdä? Mikä minuun on mennyt? Voinko sanoa, että olen tehnyt syntiä niin kuin portto tai publikaani?"
Mutta Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden, eikä Hän halua kenenkään joutuvan kadotukseen. Ja kun nainen pohti tätä kaikkea mielessään, Jumala antoi hänelle armon muistaa kaikki synnit, jotka hän oli tehnyt nuoruudestaan asti. Hän istuutui alas ja kirjoitti paperille kaikki rikkomukset, jotka hän oli tehnyt nuoruudesta aina tähän päivään saakka. Hän laittoi listan kärkeen hirvittävimmän ja suurimman synnin, jonka hän oli tehnyt, ja allekirjoitti listan.
Valiten sopivan ajan, jolloin nainen tiesi pyhän Basileioksen olevan tapana mennä kirkkoon rukoilemaan, nainen juoksi hänen eteensä, kumartui maahan hänen jalkojensa juuren ja heitti listan hänen eteensä.
"Oi, Jumalan pyhä," hän huudahti. "Armahda minua, anna anteeksi kaikki syntini."
"Mitä on kaikki tämä itku ja valitus?" siunattu mies kysyi kaikista välittävimmällä äänensävyllään.
"Katso, Jumalan pyhä, minä olen kirjoittanut kaikki minun syntini ja rikkomukseni tähän listaan ja olen allekirjoittanut sen. Anon sinua, Jumalan pyhä, ota huomioon tämä listani ja pyhillä rukouksillasi pyyhkäise pois siitä kaikki."
Suuri ja pyhä Basileios otti listan maasta ja kohotti katseensa kohti taivaita.
"Yksin Sinulle, Herra, ovat tämän naisen teot tunnetut, mutta Sinä olet ottanut pois maailman synnit ja voit helposti pyyhkiä pois tämän yhden sielun synnit. Todellakin kaikki rikkomuksemme ovat Sinulle tiedossa mutta Sinun armosi mittaamaton ja vertaansa vailla."
Sanoen tämän hän meni kirkkoon pitäen listaa kädessään, kumartui alttarin eteen ja rukoili koko yön läpeensä, aina seuraavan päivän Liturgian juhlallisuuksiin asti. Sitten hän meni naisen luo ja antoi hänelle takaisin listan.
"Oletko kuullut, että yksin Jumala voi antaa meille meidän syntimme anteeksi?"
"Olen, isä, mutta sen vuoksi pyysin sinua rukoilemaan Jumalalta armoa minun puolestani."
Sitten nainen avasi paperin ja huomasi, että kaikki synnit olivat pyyhitty pois - ainoastaan ensimmäinen suurin synti oli jäljellä. Kun hän näki synnin vielä paperilla, eikä se ollut lainkaan pyyhkiytynyt pois, hän alkoi hakata rintaansa ahdistuneena ja vajosi pyhän Basileioksen jalkojen juureen itkien.
"Armahda minua, kaikkein korkeimman Jumalan palvelija, ja kun olet kilvoitellut kaikkien muiden syntieni kanssa ja tullut kuulluksi, varmasti sinun täytyy pystyä pyytämään että tämä yksittäinenkin jäljellä oleva synti voitaisiin myös pyyhkiä pois?"
Pyhä Basileios itki suuresta säälistä.
"Nouse, naisrukka," hän sanoi. "Minä olen vain ihminen, joka tarvitsen anteeksiantoa. Hän, Joka antaa anteeksi, on pyyhkinyt pois syntisi, ja Hän Joka on ottanut pois kaikki maailman synnit, voi ottaa pois myös tämänkin synnin. Jos olet uskollinen tästä lähtien ja kuljet Herran lain tietä, et löydä ainoastaan anteeksiantoa synneillesi vaan sinä tulet arvolliseksi kunniaan. Mene nyt erämaahan ja siellä olevien pyhien isien joukosta etsi käsiisi mies, jota kutsutaan Efraimiksi. Anna hänelle paperi ja hän rukoilee Jumalaa sinun puolestasi ja hankkii Jumalalta sen mitä sinä haluat."
Hän otti vaarin tämän pyhän Jumalan piispan sanoista ja teki pitkän matkan erämaahan, kunnes hän löysi sieltä suuren ja ihmeellisen erakon nimeltä Efraim. Nainen koputti hänen ovelleen ja huusi.
"Armahda minua, armahda minua, oi Jumalan pyhä!"
Erottelukykyisenä Efraim tiesi syyn, miksi nainen oli tullut, ja vastasi: "Mene pois, nainen, sillä minä olen vain syntinen ihminen, joka myös tarvitsen anteeksiantoa."
"Mutta pyhä Basileios Arkkipiispa lähetti minut sinun luoksesi," nainen sanoi ja heitti samalla paperin hänen jalkoihinsa, "että sinä voisit rukoilla Jumalaa, jotta tämä viimeinen synti voidaan pyyhkiä pois. Rukouksillaan pyhä Basileios on saanut kaikki muut synnit pyyhkiytymään pois, joten - oi Jumalan pyhä - älä ole niin vastahakoinen rukoilemaan tämän viimeisen synnin vuoksi. Juuri sen vuoksi minut on lähettty sinun luoksesi."
"Ei, tyttäreni. Jos Basileios saattoi saada anteeksiannon kaikkiin muihin synteihin, varmasti hän pystyy saamaan sen myös tähän? Mene, äläkä viivyttele, hänen luokseen taas, ennen kuin hänen sielunsa lähtee hänen ruumiistaan."
Joten nainen otti vaarin tämän pyhhän tunnustajan sanoista ja palasi Kesareaan. Kun hän saapui kaupunkiin, hän tapasi matkalla hautajaissaattueen, jossa kannettiin pyhän Basileioksen ruumista. Hän vaipui maahan ja huudahti Jumalan pyhää vastaan.
"Voi minua syntistä! Voi! Minä olen hukassa! Voi minua, oi Jumalan pyhä, sillä sinä ohjasit minut erämaahan jotta saattaisit lähteä tästä elämästä ilman että joutuisit vielä minun vaivaamakseni. Ja katso, olen tullut takaisin saamatta mitään tulosta niin pitkän matkan jälkeen - hiekkaisia kilometrejä turhaan. Katsokoon Herra Jumala alas ja tehköön tuomiota minun ja sinun välillä, sillä olisit voinut rukoilla Jumalaa ja saanut vastauksen ilman että lähetit minut toisen luo."
Ja hän heitti paperin kadulle Basileioksen ruumista kantavien ihmisten eteen ja kertoi heille yksityiskohtaisesti kaikesta, mitä hänelle oli tapahtunut. Yksi papistosta - haluten kipeästi tietää, mikä oli se suuri synti - otti paperin maasta ja avasi sen... ja löysi sen täysin puhtaaksi pyyhittynä.
"Nainen," hän huudahti. "Tälle paperille ei ole kirjoitettu mitään. Minkä suuren taakan ja tuskan oletkaan ottanut kannettavaksesi, tietämättä niitä suuria tekoja, jotka Jumala tutkimattomassa armossaan on sinulle tehnyt."
Kun paikalla olevat ihmiset tajusivat tämän ihmeen suuren kunnian, he ylistivät Jumalaa, Jolla on niin suuri valta ottaa pois kaikki maailman synnit ja joka antoi Hänen palvelijoilleen sellaisen armon parantaa kaikki sairaudet ja vaivat ja antaa syntien anteeksiannon voiman niille, jotka pitävät todellisen uskon Jumalaan, pyrkivät hyviin töihin ja ylistävät Jumalaa ja meidän Herraamme Jeesusta Kristusta.
- Katkelma pyhän Amfilokhioksen kirjoittamasta
"Pyhän Basileios Suuren, Kesarean arkkipiispan, elämästä"