Panagia, Lammi: luonto

Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonto. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona

Syksyn värejä

Seinämaalauskurssilta, syyskuussa 2019.

Pyhittäjä Siluan Athosvuorelaisen päivänä, syyskuussa 2019.

Ensilumi, 4. lokakuuta 2019.

Jatko-osana kuvasarjalle "Kesän värejä"

tiistaina

maanantaina

Pyhiinvaellus Pohjois-Kreikkaan syyskuussa 2014

Minna Maria Loikala kertoo Athos-säätiön järjestämästä pyhiinvaelluksesta Pohjois-Kreikkaan vuonna 2014.

Pyhiinvaellus Pohjois-Kreikkaan tuli minulle yllätyksenä, sellaiseen aikaan, kun en ollut varustautunut lähtemään minnekään. En tiedä, voiko pyhiinvaellukselle muutenkaan varustautua etukäteen kovinkaan hyvin. Edellisten matkakokemuksien mukaan mikään ei suju niin, kun olet suunnitellut, mutta kaikki menee kuitenkin niin, kun sinulle on parasta. Kaikenlaiset vastoinkäymiset kuuluvat pyhiinvaelluksen luonteeseen. Mikään ei ole liian helppoa, kaiken kuuluu olla mieleenpainuvaa. Tällä matkalla suurimmilta yllätyksiltä vältyttiin, matkatavaroiden hetkellistä katoamista lukuun ottamatta. Kannattaa ottaa vastaan kaikki, mitä matka tarjoaa ilolla ja ymmärryksellä. Pyhiinvaellus on ikivanha perinne, joka rikastuttaa hengellistä elämää ja opettaa kokemuksen tasolla ymmärtämään ortodoksisuutta, kuten ohjelmassamme sanottiin. Ja sen elin todeksi tällä matkalla.

Saavuttuamme Tessalonikiin pääsimme heti ensimmäiseksi käymään Tessalonikin kaupungin suojeluspyhän Demetrios Mirhanvuodattajan kirkossa. Pyhä suurmarttyyri Demetrios kärsi marttyyrikuoleman vuonna 306 ja hänen reliikkinsä eli pyhäinjäännöksensä olivat Demetrioksen kirkossa. Ne oli sijoitettu pieneen huoneeseen, jossa jokainen saattoi omassa rauhassaan käydä kunnioittamassa pyhiinjäännöksiä ja rukoilemassa. Olin jo aiemmin kuullut, että Demetrioksen pyhäinjäännöksistä valui mirhaa, jota otettiin vuosittain talteen. Eräs kreikkalainen oli lähettänyt tätä mirhaa viime vuonna Lammin ortodoksikeskuksen työntekijöille, enkä olisi voinut ikänäni silloin aavistaa, että pääsisin näin lähelle tätä pyhää paikkaa jo seuraavana vuonna. Athos-säätiön oppaan Hannu Pöyhösen kertomukset Demetrioksesta tulivat kovin tosiksi seistessämme pyhiinjäännösten edessä ja katsoessamme kaivoa, johon Demetrioksen ruumis oli heitetty. Kristittyjen vainoaminen oli ollut tällöin todella julmaa.

Tessalonikista matkustimme Edessaan, jossa pääsimme Edessan metropoliitta Joelin vastaanotolle. Meidät otettiin siellä sydämellisesti vastaan. Tämä oli vasta alkusoittoa sille, mitä päivän aikana tuli tapahtumaan. Jatkoimme melko tiukan aikataulun mukaisesti Pyhän Ilarionin naisluostariin, jossa koin sellaisen rauhan, jota en aiemmin ollut missään luostarissa tai kirkossa tuntenut. Luostari sijaitsi korkealla vuoristossa, jonne oli ajettava kiemuraista vuoristotietä muutama tunti. Yllätyksemme meidät otti luostarissa vastaan vanhus Paisioksen oppilas, nuorempi Isä Paisios. Syvän kokemuksen koettelema usko Jumalaan ja syvän rukouselämän tuottama viisaus huokui hänestä samalla tavalla, kuin vanhus Paisioksesta nunna Kristodulin kertomusten mukaan. Tällaisia hengellisiä opettajia voi kohdata pyhiinvaelluksilla vain sattumalta, jos nyt mitään sattumaa on olemassakaan. Tapaaminen kruunasi matkamme!

Eräänä matkan tarkoituksena minulle oli tutkia kirkkojen mosaiikkilattioita. Olimme päättäneet tehdä Lammin ortodoksikeskuksen pieneen kappeliin mosaiikkilattian kreikkalaiseen tyyliin. Sain mahdollisuuden kuvata kirkkojen lattioita ja tehdä pikaisesti skitsejä ja mittapiirustuksia, joiden avulla kuvista saisi tehtyä mallit pieneen kappeliimme. Kuvailin itsekseni ja konttailin papereiden kanssa kirkon käytäviä. Eräs nunna saapui hymysuin katselemaan touhuani. Olin niin innoissani lattioista, että olisin voinut jäädä sinne viikoksi piirtelemään ja kuvaamaan niitä. Hehkutin niiden kauneutta hänelle ja hän selvästikin ymmärsi innostukseni. Useimmissa kirkoissa lattiat oli tehty yhdistämällä pieniä mosaiikkilaattoja ja isoja kivilaattoja. Okran, punaisen, siniharmaan ja norsunluunvalkoisen harmoniset sävyt sopivat täydellisesti yhteen.

Jossain vaiheessa kiireinen aikataulu ja matkan aiheuttama innostus sai mieleni kaaokseen, ja aloin innoissani hehkuttaa kaikkea tapahtunutta ja höpöttää kaikkia ajatuksia mitä vaan mieleeni pullahti. Minua alkoi vaivata, etten saanut itseäni kuriin vaan ajatukseni laukkasi täyttä vauhtia ja kaikki, mitä päässä liikkui tuli vuolaasti ulos suustani. Mennessämme kunnioittamaan Gregorios Teologin pyhiinjäännöksiä, rukoilin että voisin lopettaa turhan puhumisen ja pystyisin taas keskittymään oleelliseen, sisäiseen pyhiinvaellukseeni. Rukous oli niin voimakas, että kaikenlainen puhuminen loppui kuin seinään! Sain taas kasattua itseni ja keskityttyä olennaiseen. Istuin itsekseni linja-autossa ja ihailin Pohjois-Kreikan kauniita vuoristomaisemia. Mietin, minkä vuoksi tälle alueelle rakennettiin niin monia luostareita. Oli selvää, että vuoristoalueen karuus ja kauneus tarjosi hyvät puitteet luostarielämälle. Kun astui luostarien pihoihin, koki suuren tyyneyden ja rauhan laskeutuvan. Ja sinne olisi ollut helppo jäädä.

Matkan loppuhuipentumana pääsimme Athosvuoren risteilylle. Ajoimme ensin bussilla Ouranoupolikseen, josta pieni risteilyaluksemme lähti. Aluksemme ajeli Pyhän Vuoren tuntumassa muutaman tunnin. Keinuin omissa ajatuksissani, rakastin merta ja olin odottanut laivalle pääsyä. Athoksen näkeminen toi lähemmäksi ortodoksista uskonelämää viettäviä opettajiamme, vanhus Efraimin ja muut isät. Athoksen Pyhä Vuori on yksi osa Halkidikin niemimaita ja on ollut yli tuhat vuotta ortodoksisen uskonelämän merkittävin hengellinen keskus. Pyhän vuoren pääluostareissa elää noin 2000 munkkia ja kaiken kokoisia luostareita näkyi vuoren rinteissä aivan mahdottomissa paikoissa. Vuoren karuus pääsi yllättämään! Ymmärsin minkälaista vaivaa jokaisen munkin täytyi nähdä, asuakseen saarella ja toteuttaakseen arkisten töiden lisäksi kaikki rukouselämän velvoitteet. Oman elämäni karikot kutistuivat mitättömiksi.

torstaina

Panagian kukkia

"Kristus on kokonaan rakkaus, hyvyys ja lohdutus, eikä Hän koskaan tukehduta. Hänellä on yltäkyllin hengellistä happea."

- pyhä Paisios Athosvuorelainen

maanantaina

Voimaannuttava luonto - valokuvanäyttelyn avajaiset 7.3.2018 kello 13

Athos-Säätiön päärakennuksessa avataan

keskiviikkona 7. maaliskuuta 2018 kello 13

ammattivalokuvaajien Marja Seppälän ja Pirkko Porkan

yhteinen luontovalokuvanäyttely,

”Voimaannuttava luonto”

Näyttelyn avajaiset ovat avoimet kaikille.

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

LISÄTIETOJA VOI LUKEA TÄÄLTÄ.

lauantaina

Lintuja (Birds)

tiistaina

Tapahtuma lauantaina 12.11.2016

Panagiassa pidetään

lauantaina 12.11.2016

kahden taidenäyttelyn avajaiset ja järjestetään konsertti.

Taidenäyttelyiden avajaiset päärakennus-"Karieksessa" kello 13

Björgvin Björgvinssonin ja hänen vaimonsa Pirjo Aaltosen valokuvanäyttelyyn ”Islanti valokuvien vuosien varrelta”

venäläisen papin ja taidemaalari Ivan Sotnikovin (von Stackelberg) muistonäyttelyyn (1961–2015)

on ilmainen sisäänpääsy avajaispäivänä.

Pianokonsertti järjestetään Auditoriossa kello 14:30

Konsertissa pianotaiteilija Rauno Jussila soittaa Athos-Säätiön hankkimalla flyygelillä tunnettuja pianoteoksia.

Sisäänpääsy konserttiin on ilmainen, mutta kuuntelijoiden on mahdollista ostaa konserttiohjelmia, joita myydään Athos-Säätiön uuden flyygelin maksamiseksi.

Muuta

Panagiassa tapahtuu paljon muutakin. Kahvila Eulogite ruokalarakennuksessa on auki klo 13–17, samoin outlet-myymälä Doraki, vanhain tavarain puoti Agora ja Ortodoksinen kirjakauppa Filokalia, niin että voit halutessasi tehdä kiireettömästi jo vaikka lahjaostoksia joulua varten.

Tervetuloa!

Kaunisniementie 415

16900 LAMMI


isä Ivan. Iankaikkinen muisto!

Björgvin Björgvinssonin ja Pirjo Aaltosen valokuvanäyttelystä ”Islanti valokuvien vuosien varrelta”

*FLICKR: Björgvin Björgvinsson

*KARAKULIA: Иван Сотников

*Rauno Jussilan musiikkisivut

jk. Molemmat taidenäyttelyistä ovat auki 28.2.2017 asti.

Lasi taipuu taitajan käsissä

Lämpimästi tervetuloa Kyllikki Suden lasitöiden näyttelyn avajaisiin

lauantaina 21. toukokuuta 2016 klo 13.

Näyttely on jaettu kahteen tilaan: päärakennukseen eli "Kariekseen" sekä Keltaiseen kartanoon. Avajaistilaisuus järjestetään kartanorakennuksessa.

Esillä on yli sata teosta, joissa on käytetty lasimosaiikkimenetelmää, sulatusta ja tiffan-tekniikkaa. Näyttelyssä on seinälle ja ikkunaan tarkoitettuja tauluja, uskonnollisia sekä kukkia, perhosia, lintuja ja eläimiä kuvaavia. Töiden joukossa on myös valaisimia, vateja ja koruja.

keskiviikkona

Poluilla...

torstaina

Valoa Valosta

Luontokuvanäyttely avataan Athos-säätiöllä lauantaina 10. lokakuuta 2015 kello 13.

Lämpimästi tervetuloa!

Valokuvaaja Esko Ikosen kotisivut: Ikoin-Sampo

Esko Ikonen ja näyttelyn töitä.

keskiviikkona

Mosaiikki

Kuvissa on hämeenlinnalaisen lasitaiteilija Kyllikki Suden mosaiikki-ikoneita.

tiistaina

Mitä kuuluu...

... PÄÄRAKENNUKSEN ("KARIES") AULAN KIRKKOTILAAN?

29. kesäkuuta.

30. kesäkuuta.

... LUONTOON?


7. heinäkuuta otetussa kuvassa kiinanruusu katselee ulos ikkunasta vesisateisena päivänä. Tähän mennessä on ollut harvinaisen sateinen ja kylmä kesä. Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda kaikkia, jotka viljelevät maata ja saavat siitä elantonsa.

Pieni kasvimaa versoaa 4. heinäkuuta.

... IKONISTUDIOON?

Ikonimaalausstudio on saanut oman kirkkotilan. Kuva on otettu 6.7.

Kuvassa on erityisesti ikonimaalareiden käyttöön tarkoitetun majoitustilan yhteistä aluetta.

Toivomme, että tästä mallista tulee joskus ikoni Pyhälle Ilosanomalle suunniteltuun kirkkoon. Kuva on otettu 6. heinäkuuta.

... KARTANOLLE?

Hollantilainen antiikkikauppias on tuonut antiikkihuonekalujaan esittelyyn ja myyntiin kartanorakennukseen. Kuva on otettu 23. kesäkuuta.

... PYHÄN BASILEIOKSEN KIRKKO -PROJEKTILLE?


Ensimmäinen stasidi, kirkkotuoli, on valmistunut jokin aika sitten. Tekijät olivat Mikko S. ja Veikko O. Kuva stasidista on otettu 23. kesäkuuta. Kirkkotuoli on tarkoitus siirtää kirkkotilaan, jonka toivotaan jokin päivä olevan Pyhälle Basileios Suurelle pyhitetty kirkko.