"Tiedättekö, millainen on ateistin rukous? Se on seuraavanlainen: ”Jumalani, Jumalani... Sinä et ole olemassa!” Mutta miksi hän puhuttelee jotakuta tuolla tavalla, kun Häntä ei olemassa? Se ei ole loogista! … Mutta se on siksi [loogista], koska Jumala on luonut sielun, ja sielu itse etsii totuutta, eikä löydä lepoa muuta kuin Kristuksessa - olipa ihminen ortodoksikristitty tai ei."
- Pyhän apostoli Andreaan ja Antonios Suuren skiitan + Vanhus Efraim
"Kutsukaa Jumalan Äitiä ja pyhiä avuksi uskoen ja rukoilkaa heitä. He kuulevat meidän rukouksemme ja tietävät jopa ajatuksemme. Älkääkä ihmetelkö sitä. Koko pyhien taivas elää Pyhästä Hengestä, ja Pyhältä Hengeltä ei mikään maailmassa ole salattu. Aikaisemmin minä en ymmärtänyt, kuinka pyhät taivaan asukkaat voivat nähdä elämämme, mutta kun Jumalan Äiti osoitti minulle syntini, opin tuntemaan, että he näkevät meidät Pyhässä Hengessä ja tuntevat koko elämämme."
"Pyhät olivat samanlaisia ihmisiä kuin me kaikki olemme. Monet heistä olivat tehneet paljon syntiä, mutta katumuksen kautta he ovat saavuttaneet taivaallisen valtakunnan. Ja kaikki, jotka saapuvat sinne, kulkevat katumuksen kautta, jonka armollinen Herra on lahjoittanut meille kärsimyksillään."
- Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen
Pyhästä Siluan Athosvuorelaisesta Säätiön Internet-sivuilla
Jatkoa tekstikatkelmalle "Älykkyys ilman hyvyyttä...", missä pyhä Justin (Popović) kirjoittaa meistä ihmisistä runollisesti peuran näkökulmasta:
Archimandrite Justin Popovich: A Deer in a Lost Paradise – A Confession.
Teoksesta: The Struggle for Faith and Other Writings of Bishop Nikolai Velimirovich and Archimandrite Justin Popovich.
Pyhä Justin (Popović) kirjoittaa meistä ihmisistä runollisessa tekstissään peuran näkökulmasta:
”Olen kuullut kyynelpurojen jokeltelevan, että ihmiset kerskaavat jonkinlaisesta älykkyydestä. Mutta minä tarkkailen heitä heidän päätekojensa, synnin, pahuuden ja kuoleman, mukaan. Ja olen tullut siihen loppupäätelmään, että jos heidän älykkyytensä koostuu siitä tosiasiasta, että he ovat keksineet ja luoneet synnin, pahuuden ja kuoleman, silloin se ei ole lahja vaan kirous. Älykkyys, joka elää ja ilmaisee itsensä synnin, pahuuden ja kuoleman kautta, on jumalallinen rangaistus. Suuri älykkyys - - suuri rangaistus. He solvaisivat minua, jos he sanoisivat minulle, että olen älykäs – älykäs inhimillisessä mielessä. Jos tuollainen älykkyys on ainoa ihmisten ominaisuus, silloin en ainoastaan hylkää sitä vaan myös kiroan sitä. Jos sekä paratiisini että kuolemattomuuteni riippuisivat siitä, silloin minä torjuisin sekä paratiisin että kuolemattomuuden ikuisesti. Älykkyys ilman hyvyyttä on jumalallinen rangaistus. Ja suuri älykkyys ilman suurta hyvyyttä on sietämätön kirous. Älykkäänä mutta ilman hyvyyttä ja lempeyttä ihminen on valmis paholainen. Olen kuunnellut taivaan enkeleitä, kun ne pesevät siipensä minun kyynelissäni: paholainen on suuri äly ilman hyvyyttä ja rakkautta. Ja myös ihminen on sitä jos hänellä ei ole hyvyyttä tai rakkautta. Älykäs ihminen ilman hyvyyttä ja myötätuntoa on helvetti minun lempeälle sielulleni, helvetti minun surulliselle sydämelleni, helvetti minun viattomille silmilleni, helvetti minun nöyrälle olemukselleni. Minun sieluni kaipaa yhtä: ei elää tässä eikä tulevassa maailmassa lähellä ihmistä, joka on älykäs, mutta jolla ei ole hyvyyttä tai myötätuntoista hellyyttä. Vain siinä tapauksessa suostun kuolemattomuuteen ja ikuisuuteen. Jos niin ei ole, oi Jumala, tuhoa minut ja muuta minut olemattomaksi!”
Archimandrite Justin Popovich: A Deer in a Lost Paradise – A Confession.
Teoksesta: The Struggle for Faith and Other Writings of Bishop Nikolai Velimirovich and Archimandrite Justin Popovich, s. 154-155.
Tällä hetkellä Panagian päärakennuksen näyttelytiloissa on esillä eri ikonimaalareiden ja taitelijoiden myynnissä olevia töitä.
Esillä on niin kreikkalaisen ikonimaalariylimys Konstantinos Xenopouloksen seinämaalauksia kuin Anja Loikalan ja Margit Pajun ikoneita sekä muutamia Marjatta Tapiolan, Svetlana Brezitskayan ja Juri Mitroshinin maalauksia.
Vierailijalla on myös viimeinen hetki ihastella keväällä tuonilmaisiin siirtyneen lasitaiteilija Kyllikki Suden kauniita lasitöitä näyttelyssä "Päivieni ilo ja voima - lasin elämä ja ihmeet". Iankaikkinen muisto!
Panagian puistotie 39 A
16900 LAMMI
Näyttelyt avoinna
tiistai - lauantai kello 10 - 16
(paitsi tänään tiistaina 2.7.2024 suljemme poikkeuksellisesti kello 14)
Kuvien ikonit:
Margit Paju ja Anja Loikala
Kuvan lasityö:
Kyllikki Susi
"Lapseni, pahimmasta asiasta mitä joku sinulle tekee, tee sinä puolestasi hänelle parhainta."
- Fotios Vassopoulos, Gerontissa Makrinan isä
"Meidän ei tule pelätä kuolemaa vaan kadotusta."
- Pyhä Gabriel (Urgebadze), Kristuksen tähden houkka ja tunnustaja
"Kun pyhä mies (Columba) oli vielä nuori ja palveli diakonina, hän eli Lagenian* alueella ja opiskeli siellä jumalallista viisautta. Eräänä päivänä eräs tunnoton ja armoton viattomien ahdistelija ajoi takaa nuorta tyttöä, joka pakeni hänen edeltään tasangolla.
Kun tyttö huomasi tasangolla lukemassa iäkkään Gemmanin, Columban ohjaajavanhuksen, hän juoksi vanhusta kohden niin lujaa kuin pystyi. Gemman säikähti tuota yllättävää tapahtumaa ja kutsui luokseen Columban, joka oli lukemassa jonkin matkan päässä, jotta he yhdessä - parhaansa mukaan - voisivat puolustaa tyttöä hänen ahdistelijaltaan.
Mutta kun ahdistelija tuli paikalle, hän ilman mitään huomiota munkkien läsnäolosta iski munkkien viittojen helmoissa olevaa tyttöä keihäällä, jätti hänet kuolemaan heidän jalkojensa juureen ja kääntyi mennäkseen pois. Silloin vanhus suurella tuskalla kääntyi Columban puoleen ja sanoi: "Oi pyhä nuorukainen Columba, kuinka kauan Jumala, oikeamielinen Tuomari, antaa tämän kauhistuttavan rikoksen ja loukkauksen pysyä rankaisemattomana?"
Silloin pyhä heti ilmoitti seuraavan tuomion teon tekijälle: "Sillä hetkellä kun hänen murhaamansa tytön sielu nousee taivaaseen, murhaajan sielu menee alas helvettiin."
Ja vain hetki siitä kun hän oli lausunut nämä sanat, viattoman murhaaja - kuten Ananias Pietarin edessä - putosi maahan kuolleena pyhän nuorukaisen silmien edessä. Uutinen tästä nopeasta ja kauhistuttavasta kostosta levisi pian moniin Irlannin maakuntiin ja sen mukana levisi pyhän diakonin ihmeellinen maine."
* Lagenia, Leinster
Teoksesta: Saint Adamnan of Iona:
The Life of Saint Columba of Iona,
käännös: Athos-säätiö
”Joka haluaa kohota korkeuksiin, oppikoon ensin laskeutumaan alas, syvyyksiin!”
+ Arkkimandriitta Efraim Pyhänandreaanskiittalainen
Teoksesta: Itsetuntemuksen nuolia
"Kun joku tulee Pyhälle Vuorelle päämääränään jäädä sinne munkiksi, hänellä on yleensä aluksi itsestään se käsitys, että hän on kaikin tavoin kelpo nuorukainen, todellinen pikku enkeli. Hän ei ole perillä siitä, että hänen olemukseensa kätkeytyy runsaasti itsekkyyden, omahyväisyyden ja ylpeyden piirteitä. Tähän ylevään, mutta epärealistiseen itsetuntemukseen voi löytyä kaksikin selitystä: joko hänen elämässä aiemmin osoittamansa esimerkillinen tarkkaavaisuus tai se, ettei hänen kohdallaan ole koskaan ilmaantunut sellaisia olosuhteita ja edellytyksiä, jotka olisivat tulleet aktivoineeksi hänessä nuo salassa olevat paheet. Kun aika sitten kuluu, athoslainen munkki alkaa vähitellen nöyrtyä, sillä hän vertaa itseään nyt pyhiin kilvoittelijaisiin ja vielä sitäkin enemmän Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Tälle uudelle orastavalle nöyryydelle on tyypillistä se, ettei se saata ketään epätoivoon eikä turhauta ketään, mutta myös se, että se estää meitä yhteiselämässämme sortumasta toisten tuomitsemiseen. Sen piirissä elävä ei näet vertaa itseään kehenkään ihmiseen maan päällä, sillä jokainen ortodoksi on oma erillinen ja ainutkertainen persoonallisuutensa. Pyhä Henki on tarkoituksellisesti jakanut armolahjat Kirkossa sillä tavoin, että sen jokainen jäsen tarvitsee kaikkia muita..." - Lisää elämästä Pyhällä Athosvuorella
