"Minun toverini ei tullut takaisin taistelukentältä, herra*. Minä pyydän lupaa mennä etsimään häntä."
"Lupa evätty," sanoi upseeri. "En halua sinun vaarantavan henkeäsi sellaisen miehen puolesta, joka on luultavasti kuollut."
Sotilas meni joka tapauksessa ja palasi tuntia myöhemmin kuolettavasti haavoittuneena, kantaen ystävänsä ruumista.
Upseeri oli vihainen: "Minähän sanoin, että hän on kuollut. Nyt olen menettänyt teidät molemmat. Kerro minulle: Oliko se sen arvoista käydä hakemassa takaisin kuollut ruumis?"
Sotilas vastasi: "Voi, se oli sen arvoista, herra. Kun löysin hänet, hän oli vielä elossa ja sanoi minulle: "Ystäväni, olin varma, että tulisit hakemaan minut."
- Romanian Clujn metropoliitta Andrei opetuspuheessaan "Tätä on rakkaus" (2021).
* Suomen nykykäytännöissä tässä yhteydessä
puhuteltaisiin upseeria pelkästään tämän sotilasarvolla,
mikä ei kuitenkaan käy ilmi kertomuksesta.
Muissa maissa nykykäytännöt (kuten vanhemmat
käytänteet) ovat vaihtelevia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.