keskiviikkona

"Kenen tai minkä edessä ihminen voi olla ylpeä?"

 

 



”Veljet, kenen tai minkä edessä ihminen voi olla ylpeä? Enkeltenkö edessä? Katsokaa, enkelit ovat kuolemattomia ja ihminen on kuolevainen. Ihmistenkö edessä? Katso, ihminen on riippuvainen monista ihmisistä ja on kuolevainen, kuten kaikki ihmiset ovat. Vai eläintenkö edessä? Kuinka hän voisi elää ilman eläinten antamaa palvelua? Vai auringon ja tähtien edessä? Sillä ilman niiden antamaa valoa hän hapuilisi pimeydessä ja muutamassa päivässä lakkaisi olemasta. Vai kasvillisuuden edessä? Sillä kasvillisuus on hänen pääruokansa. Vai mustan maan edessä? Sillä maasta luotiin hänen ruumiinsa. Vai kuolleiden edessä? Ilman heitä hän ei olisi tullut elämään. Vai elävien edessä? Mutta elävien joukossa on monia samanlaisia, joten heidän joukossaan hän on kuin yksittäinen lanka matossa. Jumalanko edessä? Ilman Jumalan tahtoa hän ei olisi elävien eikä kuolleiden joukossa. Veljet, kenen tai minkä edessä ihminen voi olla ylpeä?”

 

- Pyhä Nikolaj (Velimirović): Katkelma opetuspuheesta "Ohridin prologissa" (12.7)

 

 

 

sunnuntaina

Älä pelkää...

 






Viber: Orthodoksa, Pneumatika&Ofelima 13.7.2026; 

käännös kreikasta, Hannu Pöyhönen

Kuva (agiospatrokosmas.gr): isä Ioannis Kalaidis

keskiviikkona

Jokaisen on jätettävä jälkeensä jotakin hyvää, joka pysyy


 

 

 

Karkotuksissa ja Neuvostoliiton kovennetun kurin leireillä uskonsa takia 20 vuotta viettänyt pappismunkki Arseni (1894–1975) sanoo omana elämänkokemuksenaan:


”Jokaisen ihmisen pitää jättää jälkeensä jotain: omin käsin rakennettu talo, istutettu puu tai kirjoitettu kirja, ja nämä kaikki on tehtävä toisten hyväksi, ei oman itsensä. Myöhemmin ihmiset katsovat istuttamasi puun kasvamista tai muuta tekemääsi asiaa, ja niinä hetkinä palaat jälleen eloon, koska tuotat heille iloa. Sinua muistellen he pyytävät siunausta Herralta. Tekojesi laatu ei ole tärkeä, vaan se tosiasia, että jätit jälkesi johonkin niin, että siinä tapahtui muutos parempaan. Olennaista on myös se, että siinä uudessa säilyy osa sinusta itsestäsi ja että kaikki on tehty Herran nimessä ja rakkaudesta ihmisiin. – – – Tärkeintä on kaikissa toimissaan aina pyrkiä auttamaan muita ihmisiä, helpottamaan heidän kärsimystään ja rukoilemaan heidän puolestaan.”





Kirjasta Isä Arseni, kääntänyt venäjästä Tarja Kämäräinen, Valamon luostari


Kuva (© Pekka Salonen): Mosaiikki pyhän vanhus Sofroni Saharovin perustamassa Pyhän Johannes Kastajan luostarissa Englannin Essexissä