Historian traagisin persoona - osa 1

Juudas Iskariot

 

"Meillä on kaksi Juudasta pyhien kahdentoista apostolin piirissä. Ensimmäinen on pyhä Juudas, Herran veli, jota kutsutaan myös Taddeukseksi ja Leeviksi. Hän on pyhän Joosef Kihlaajan poika tämän ensimmäisestä vaimosta Salomesta...

Toinen on Juudas Iskariot, joka syntyi Kerijotissa.* Hänen vanhempansa olivat Simon ja Maria. Heillä oli myös toinen poika. 

Juudas Iskariot oli ainoa juudealainen Kristuksen opetuslapsista, sillä kaikki muut yksitoista opetuslasta olivat galilealaisia. Yhtä on olla galilealainen ja toista on olla juudealainen - niin kielellisesti kuin emotionaalisesti. Yleensä galilealaiset olivat tuohon aikaan herkkäsieluisia, hyvin yksinkertaisia, teeskentelemättömiä ja suoria. Eivät toki kaikki vaan erityisesti vain ne, jotka olivat Kristuksen valitsemia, sekä tavalliset ihmiset. 

Juudealaiset olivat tietäisempiä ja vaateliaampia suhteessa odotettuun Messiaaseen. He olivat ankarampia ja kovasydämisempiä, eivätkä he helposti hyväksyneet sellaista odotettua Messiasta kuin Jeesus Kristus, joka sanoi, ettei Valtakunta ole omani tästä maailmasta vaan Taivaasta. ”Emme halua Taivaallisia Valtakuntia,” juudealaiset sanoivat. ”Haluamme maallisia. Haluamme, että meidät vapautetaan roomalaisista rakentaaksemme koko maailmanlaajuisen imperiumin. Haluamme tulla planeettojen valtiaiksi. Sellaisen Messiaan me haluamme.” Ja niin haluavat he tänäkin päivänä! 

Nuoruudessaan Juudas Iskariot tappoi veljensä veitsellä erään riidan aikana. Veljensurmaaja – ensimmäisen veljensurmaaja Kainin jälkeläinen! Juudaksen isä riitaantui rajusti hänen kanssaan, ja Juudas vihastui niin, että tappoi isänsäkin. Hänestä tuli siis isänsurmaaja ennen kuin hän täytti kaksikymmentä vuotta.

Sitten Juudas halusi löytää itselleen vaimon. Hänen Maria-äitinsä heitti hänet pellolle pahan tekemisestä, ja hän meni toisaalle töihin. Hän oli Kristuksen ikäinen. Hän muutti Jerusalemiin, teki töitä jonkin aikaa, pikkutöitä. Hän ei pitänyt työnteosta, mutta hän piti paljon rahasta. Hän rakasti erittäin paljon rahaa, hänellä oli ahneuden himo - hän halasi nähdä rahaa, kuulla sen kilinän... Tuohon aikaan raha oli metallista.

Kului muutamia vuosia, ja hän halusi mennä naimisiin. Hän löysi erään naisen, ja he menivät naimisiin. Nainen oli viisitoista vuotta vanhempi Juudasta, joka oli tuolloin 28-vuotias, ja nainen puolestaan oli melkein 45-vuotias. Naisen nimi oli... Maria. Ja... vaikuttaa uskomattomalta... mutta se oli Juudaksen äiti! Tälle löytyy selityksensä, sillä Juudas palasi Jerusalemista tunnistamattomana. Edes hänen oma äitinsä ei tuntenut häntä! Eikä Juudaskaan tuntenut äitiään, sillä kipu ja uuvuttava rukous olivat muuttaneet häntä, ja hänestäkin oli tullut tunnistamaton.

Äiti intuitiivisesti tajuaa oman lapsena, vaikka mitä tapahtuisi. Lapsi ei saata ymmärtää, mutta äiti kyllä. Kuvitelkaa, miten villi ihminen Juudaksesta oli tullut ja millaisiin raakalaisuuden tasoihin hän oli Jerusalemissa alentunut. Heti kun he saivat tietää olevansa äiti ja poika, he erosivat, eivätkä edenneet keskinäiseen suhteeseen.

Tällaisessa tilassa meidän Kristuksemme löysi Juudaksen. Hän kutsui hänet opetuslapsekseen ja teki hänestä jopa yhteisön rahakukkaron haltijan...

(JATKUU)

 

 

- Arkkimandriitta Efraim, Pyhien apostoli Andreaan ja Antontios Suuren skiitta, Athosvuori. 

Katkelma muistiinpanoista, puheesta ”Historian traagisin persoona”

*Kerijot-Hesronin kaupunki (mainittu mm. Joos. 15:25).