Historian traagisin persoona - osa 2

 

Tällaisessa tilassa meidän Kristuksemme löysi Juudaksen. Hän kutsui hänet opetuslapsekseen ja teki hänestä jopa yhteisön rahakukkaron haltijan (taloudenhoitajan)...

Tätä kuvaa pyhä Johannes Teologi, kun hän sanoo, että Juudas kantoi rahakukkaroa. Mitä tarkoittaa "kantoi"? Nyssäkässäkö hän rahoja kantoi? Vai rahalippaassako? Ei, se oli yhteinen rahasto, jota hän kantoi taskuissaan. Hänelle annettiin rahaa. Sadasta kolikosta hän laittoi seitsemänkymmentä omaan taskuunsa. Tietysti Kristuksemme tiesi tämän, mutta Hän ei koskaan nuhdellut häntä! Ei yhtään kertaa. Ainoastaan sen yhden kerran, kun Hän sanoi: ”Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen pojan?”

Lopuksi Juudas teki itsemurhan.

Ihmetelkää Kristuksen Rakkauden syvyyttä häntä kohtaan! Kun Hän nousee Öljymäelle, Juudas sanoo mielessään: “Kun Jeesus on ristiinnaulitaan, hänen sielunsa menee tuonelaan. Minäpä puolestaan tapan itseni, sieluni laskeutuu tuonelaan, teen hänelle maahankumarruksen, ja Hän antaa minulle anteeksi.”

Niinpä hän hirttäytyi samaan aikaan, jolloin Kristus kohtaa kärsimyksensä (Ristillä), Suuren perjantain aamunkoiton paikkeilla. Jumalana Kristus näkee Juudaksen ja käskee puuta taivuttamaan oksaa. Ja oksa taipui, ja Juudaksen jalat koskettivat maata, eikä hän pystynyt päättämään päiviään, hirttäytymään.

Koitti Suuri Perjantai. Kristuksemme on kuusi tuntia ristillä ja kolmekymmentäkolme tuntia tuonelassa. Kristuksemme nousi kuolleista, ja yhä vielä Juudas kituu. Hän on elossa noin monet tunnit. Miksi? Tässä on sen salaisuus: ehkäpä hän katuisi. Ehkä hän sanoisi: “Jumalani! Tein synnin!” Tähän kätkeytyy suuri ihme! Silloin köysi olisi katkennut, ja Juudas olisi selvinnyt vammoitta.

Kristuksemme nousi kuolleista ja, koska Juudas ei katunut, Jumala antoi lopun koittaa. Silloin puu jousen tavoin singahti äkillisesti ylöspäin ja paiskasi hänet toiselle puolelle. Juudas putosi vatsalleen terävään kiveen, joka lävisti hänen sisälmyksensä. Näky oli kuvottava.

Juudasta kadutti, mutta hän ei katunut. Mikä on ero näiden kahden välillä? Juudaksen katumus tulee hänen huuliltaan: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren". Se ei tule hänen sisimmästään toisin kuin Pietarin kohdalla, joka kavalsi vain huulillaan. Sisimmässään Pietari tunnisti meidän Kristuksemme. Hän oli kavaltaja suullaan mutta ei sydämeltään. Hän katui ja maksoi rikkomuksensa hinnan. ”Sanokaa hänen opetuslapsillensa ja Pietarille” (Mark. 16:7). Tuossa vaiheessa Pietari ei vielä ole Herran oppilas, sillä vasta myöhemmin tehtiin sovinto, Kristus kysyessä: ”Pietari, rakastatko sinä minua...” (Joh. 21). Pietari teki vielä [Juudasta] suuremman synnin, vaikkapa vain sanallisesti. Kolme kertaa hän kielsi Kristuksemme, joka oli sanonut sen hänelle Pyhällä Ehtoollisella.

Mutta Pietari katui, kun taas Juudas ei koskaan katunut.

- Arkkimandriitta Efraim, Pyhien apostoli Andreaan ja Antontios Suuren skiitta, Athosvuori. 

Katkelma muistiinpanoista, puheesta ”Historian traagisin persoona”