Päivi Kristiinan kuulumisia vuoden 2017-2018 vaihteesta...
Kirkko pyhälle Basileios Suurelle
Tripla-hanke päättyi, ja mie vaivuin horrokseen.
 |
| 2017 |
Olin niin väsynyt taistelemaan byrokratian rattaissa, että vetkuttelin pari kuukautta tukipapereiden kanssa. Siitähän sitten jouduinkin hankaluuksiin, kun papereita vaadittiin vaikka mistä, ja rahatkin olivat loppu.
Hiljalleen sain kuitenkin pensselit heilumaan ja tein valmiiksi pyhät erämaaisät.
En vain löytänyt heille tekstejä omin avuin, joten käännyin Hannun ja Alexin puoleen.
Niinpä taas lähdimme Minnan kanssa Lammille liimaamaan pyhiä.
 |
| Minna ja Päivi liimamassa. |
Hyvin onnistui liimaus, vaikka perinteiden mukaan mitat olivat taas väärin.
 |
Pyhät Makarios Suuri ja Iisak Syyrialainen olivat jostakin ihmeen syystä hieman ylempänä kuin pitäisi olla.
Mittausvirheet herättivät meissä taas ihmetystä ja jäi arvoitukseksi, mistä ne johtuivat.
Saimme kuitenkin ison osan seinän pinta-alaa kerralla valmiiksi, koska olin maalannut alaosan kangaskoristeenkin samaan kankaaseen.
Tällä kerralla minua jännitti Lammille meno - koskaan ei vielä sellaista tunnetta ollut ollut!
Paikan päällä oli kuitenkin hiljaiseloa - tuntui kuin kaikki olisi pysähtynyt. Aina kun olen päässyt perille, on jotain uutta kerennyt tapahtua sillä välin kun olen ollut kotona, mutta tällä kertaa mitään ihmeellistä ei ollutkaan tapahtunut.
Kuun loppupuolella oli kuitenkin tulossa Natalia Aldoshinan ikonimaalauskurssi, ja sitä varten siivosimme Minnan kanssa ikonimaalaamon. Odotin, että pääsisin osallistumaan kurssille.
Mutta toisin tietysti kävikin! Haaveillun ikonimaalauskurssin sijaan jouduinkin työnhakukurssille! Pitikö tässä iässä tosiaan opetella työnhakua?
Kurssin alkupäivät menivätkin kurssiopettajia neuvoessa. Ensin ajattelin, että kulutan kurssipenkkiä aivan turhaan, mutta kolmen päivän kuluttua sainkin laadittua uuden CV:n ja etsiskeltyä mahdollisia apurahoja, joita voisin hakea. Yhtä jopa hainkin.
Jouluna kotosalla meillä oli paljon väkeä ja huisketta. Aika kiiti niin nopeasti - meni uusvuos' ja yhtäkkiä olikin jo Teofania. Ukko virkkoi, että oli sellain' ralli, ja joulu meni kuin varkain ohi, ettei ehtinyt edes huomata! Päätimme pitää yhdessä jälkipikkujoulun, juhlistimme Kristuksen syntymää valmistamalla vähän jouluherkkuja ja ostamalla pienet lahjat.
 | |
| "Kerrottiin, että joku vanhuksista pyysi Jumalalta nähdä isät, ja hän näki heidät, paitsi abba Antoniosta. Niin hän sanoi sille, joka hänelle näytti: "Missä abba Antonios on?" Hän sanoi: "Samassa paikassa, missä Jumala on, on hänkin." | (Gerontikon: Pyhä Antonios Suuri, 27.) |
 | |
| "Kerran, kun abba Makarios kulki veljien kanssa Egyptin halki, hän kuuli lapsen sanovan äidilleen: "Amma, eräs rikas rakastaa minua mutta minä vihaan häntä, ja eräs köyhä vihaa minua mutta minä rakastan häntä." Sen kuultuaan abba Makarios ihmetteli. Niin veljet sanoivat hänelle: "Mitä tämä sana on, isä, kun niin ihmettelet?" Ja vanhus sanoi heille: "Totisesti, Herramme on rikas ja rakastaa meitä, mutta me emme halua kuullakaan Hänestä. Vihollisemme perkele taas on köyhä ja vihaa meitä, mutta hänen saastaisuuttaan me rakastamme." | (Gerontikon: Abba Makarios Egyptiläinen, 24.) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.